Sodan vuoksi jokainen hehtaari on kylvettävä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa monin tavoin. Arkisimmillaan se näkyy kaupan kassalla kasvavana ruoka­laskuna.

Ukraina ja Venäjä kuuluvat molemmat maailman johtaviin vehnän tuottajiin, ja sota on jo ravistellut markkinoita ja nostanut hintoja. Maat ovat myös maailman johtavia maissin, rypsin, auringonkukansiementen ja auringonkukkaöljyn tuottajia. Yli 50 prosenttia EU:n maissintuonnista viime vuonna tuli Ukrainasta ja 86 prosenttia auringonkukkaöljyn tuonnista oli Ukrainasta. Puutteet näkyvät pahimmillaan eurooppalaisten kauppojen hyllyissä.

Monet eurooppalaiset maan­viljelijät ruokkivat eläimiään ukrainalaisilla soijapavuilla ja lannoittavat peltojaan Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä tulevilla ravinteilla. Nyt tuonti näistä maista on katkaistu sodan ja talous­pakotteiden vuoksi.

Myös korkeammat kaasun hinnat ja jakelukatkokset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia lannoitteiden tuotannossa. Suomessakin moni maan­viljelijä on jäänyt ilman tarvit­semiaan lannoitteita. Tämä vähentää satoa tilanteessa, jossa Euroopan pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon korvatakseen nämä puutteet, ei vain sisämarkkinoilla vaan myös maailmanmarkkinoilla.

Ukrainalaisen vehnän tuonti on ollut elintärkeää Pohjois-Afrikassa, jossa leivän hinnan nousu voi aiheuttaa poliittista levottomuutta. Epävakailla maailman­markkinoilla on vaikutusta myös sisämarkkinoihimme.

Tässä tilanteessa EPP-ryhmä kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan maataloustuotteiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja ryhtymään tarvittaessa koviin toimiin jäsenvaltioiden asettamia vientikieltoja vastaan. Tällaiset kiellot eivät ole perussopimusten mukaisia ja heikentäisivät kriisitilanteessa vakavasti eurooppalaista solidaarisuutta.

Ennen kaikkea meidän on nyt kuitenkin tuotettava enemmän ruokaa kuin koskaan ennen, ja viljelijöillämme on oltava kaikki mahdollisuudet ja keinot tehdä niin. Ruokaturvan on oltava ensisijainen tavoitteemme. Tämän vuoksi me EPP-ryhmässä olemme pyytäneet komissiota tarttumaan nopeasti tilanteeseen.

Ensinnäkin maanviljelijöiden olisi voitava käyttää kesantoalueita valkuaiskasvien tuotannon lisäämiseen, ja heille olisi annettava tilapäisesti lupa käyttää lannoitteita ja kasvin­suojeluaineita tätä varten. Meidän on myös harkittava vuonna 2023 voimaan tulevassa YMP-uudistuksessa (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) säädettyjen kesannointi­velvoitteiden väliaikaista keskeyttämistä.

Toiseksi, nyt ei ole oikea aika esittää mitään lain­säädäntöehdotuksia, jotka voisivat heikentää tuotantoa. Me emme voi aiheuttaa maanviljelijöille mitään ylimääräisiä rasitteita. Muun muassa luonnon ennallistamista, kasvinsuojeluaineita ja huolellisuusvelvollisuutta koskevia lainsäädäntöaloitteita olisi lykättävä, kunnes kriisin vaikutukset tunnetaan kokonaisuudessaan.

Samalla näyttää yhä selvemmältä, että komission on syytä tehdä myös uudelleenarvio esitysten toteuttamisaika­tauluista ja tavoitteista. EPP-ryhmä on myös toistanut jo Pellolta pöytään -strategian esittelystä alkaen huolellista vaikutustenarviota strategian lainsäädäntöesityksistä. Tämä arvio on nyt vielä entistäkin tärkeämpi.

Kolmanneksi meidän on oltava valmiita käyttämään kaikkia käytettävissä olevia yhteisen maatalouspolitiikan välineitä vakauttamaan markkinoita, joihin jo nyt kohdistuu vaikutuksia, ja joihin Venäjän mahdolliset tuontikiellot voivat edelleen vaikuttaa.

Lopuksi kehotamme komissiota esittämään viipymättä kokonaisvaltaisen strategisen suunnitelman EU:n elintarviketurvan varmis­tamiseksi. Koko Eurooppa, viljelijät ja kuluttajat ovat yhdessä tässä tilanteessa. Mitä paremmin turvaamme tulevaisuutemme, sitä paremmin autamme myös kanssaihmisiä Euroopan ulkopuolella.

Venäläispanssareiden telaketjunjälkiin ei Ukrainassa tänä keväänä kylvetä.

Meidän on nyt tuotettava enemmän ruokaa kuin koskaan ennen.