Suomen pitkä linja
17.1.202201:00
Euroopassa eletään kireintä aikaa sitten kylmän sodan. Venäjän joukot Ukrainan rajoilla kertovat karuista tosiasioista. Sodan uhkaa pidetään realistisena.
Venäjän, Yhdysvaltain, Naton ja Etyjin kokouksia seurattiin männä viikolla pessimistisissä tunnelmissa. Kokouksista ei odotettukaan läpimurtoa. Kärjistääkö seuraava siirto ”superviikon” jälkeen vastakkainasettelua?
Suomessakin keskustellaan jännittyneen tilanteen tunnelmissa turvallisuuspolitiikasta, etenkin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
Monet vetoavat turvallisuuspolitiikkamme ”pitkään linjaan”: Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa ja päättää itse linjastaan mahdollista liittoutumista myöten.
Pitkä linja on aktiivisen diplomatian, yhteistyön ja kumppanuuden, vahvan puolustuksen ja toimivan resilienssin kudelma. Se vastaa myös kansalaisten ajatuksia. Diplomatia edellä mennään.
Suomessa ei ole sorruttu sinisilmäisyyteen. Kokemukset opettavat, että mitä tahansa voi tapahtua. Senpä takia puolustuskyvystä on pidetty suhdanteista riippumatta huolta, yleisestä asevelvollisuudesta on pidetty kiinni ja maanpuolustustahtoa on vaalittu.
Suomi ei nyt suunnittele Nato-jäsenyyden hakemista. Mutta se on linjannut 2000-luvun hallitusohjelmissa ja turvallisuusselonteoissa asemaamme siten, että Nato-jäsenyyden hakemista pidetään mahdollisena. Nato puolestaan on ilmoittanut avointen ovien politiikan jatkuvan.
Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet 2000- luvulla vakauden merkeissä merkittävästi yhteistyötään. Olemme toisillemme tärkeimmät kumppanit. Tätä taustaa vasten mielenkiintoinen oli puolustusministeri Peter Hultqvistin lausunto 10.1.2022 perinteellisessä ”Folk och försvar”- turvallisuuskonferenssissa: ”Me pysymme liittoutumattomana.” Ulkoministeri Ann Linde toisti päivää myöhemmin saman kannan.
Ruotsin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus suhtautuu Nato-optioon kielteisesti, mutta maan parlamentin enemmistö on kutakuinkin samalla linjalla kuin Suomi. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa keskustellaan varmasti turvallisuuspolitiikan linjasta ja Nato-jäsenyydestä. Keskustellaanko Suomessa turvallisuuspolitiikasta huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa ?
Viimeisimmässä selonteossa sanotaan: ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valinnanmahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.”
Valtionjohto on tehnyt suurvalloille, naapureille, EU:lle ja Natolle erittäin selväksi tämän kansallista suvereniteettia ja liikkumatilaa korostavan linjan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on syntynyt laajapohjaisen valmistelun tuloksena. Presidentin ja hallituksen pohdinnoissa kypsynyt linjaus on käsitelty asiantuntijoita kuunnellen perinpohjaisesti eduskunnan ulko- ja puolustusvaliokunnissa ja viimein täysistunnossa. Keskustelu on ollut avointa, myös julkisuudessa. Niin on hyvä vastakin.
Kaikki puolueet ovat olleet tällä vuosituhannella keskeisillä vastuupaikoilla päättämässä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Tarkoitan presidentin lisäksi pääministeriä sekä ulko- ja puolustusministereitä. On ylitetty hallituksen ja opposition raja.
Suomi jatkaa turvallisuuspolitiikkansa ”pitkällä linjalla” – ei sen takia, että niin on ollut tapana, vaan sen takia, että se on hyvin informoitujen päättäjien vastuullisesti yhdessä harkitsema linja.
Kirjoittaja on ministeri.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
