Sote jakaa Suomea
Sote-lakiuudistus on lähtenyt suurien kaupunkien tarpeista. Se etenee hyvin valiokunnissa, ehkä kesäkuussa siitä päätetään eduskunnassa. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023. Silloin jämsäläisten lähiterveyspalvelut siirtyvät omasta kylästä hyvinvointialueelle Jyväskylään ja erikoissairaanhoito siirtyy Tampereelta Kuopioon, vaikka se on miltei kaksi kertaa kauempana.
Pidentyvät etäisyydet lisäävät hiilidioksidikuormaa noin kahden tonnin verran vuodessa, sitä ei kuitenkaan esityksen perusteluissa huomioida. Myös työaikaa tuhlaantuu terveysmatkojen lisääntyessä ja hyvinvointimittarikin ottaa taka-askeleita.
Hallituksen projekteihin ei kunnissa paljon voida vaikuttaa. Kuntavaaleissa saattaa näkyä pieni protesti, mutta se ei horjuta sotea.
Sosialisointi-ideologia voittaa, kun kuntien elinvoima siirtyy hyvinvointialueille. Saattaa olla, että kuntien määrä liitosten jälkeen asettuu kolmasosaan nykyisestä, tämä lienee sote -projektin oikea tavoite. Tavoite koko maan asuttuna pitämisestä hylätään.
Saman suuntaiseen tulokseen tuli myös Kuntaliitto viime vuoden lopulla teettämässään kyselyssä.
Perustuslaki määrittää Suomen hallinnon kunnan ja sen asukkaiden näkökulmasta. Voidaanko se ohittaa tai muuttaa, ja miksi?
Näyttääkin siltä, että keskittämisideologia on saanut tuulta purjeisiin ja käyttää sotea työkaluna ja vanhan liiton viranhaltijoita neuvonantajina. Kokematon hallitus purjehtii sinisilmäisenä tuntemattomaan suuntaan tavoitteena sata kuntaa.
Esko Järvenpää
Jämsä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
