Ei viljellä vihaa eikä valehdella
1.2.202101:00
Washingtonin Capitol-kukkulan loppiaisnäytelmä kaikkine vivahteineen hätkähdytti. Kun hyökätään presidentin yllyttämänä oman maan parlamentin kimppuun, se on röyhkeää toimintaa laillista järjestystä ja kansanvaltaa vastaan.
Demokratia on maailmalla tiukoilla. Valtavirta on muualla. Suurvaltojen tilanne tunnetaan. Yksinvaltaisilla järjestelmillä on vetoa niin Aasiassa, Afrikassa kuin Etelä-Amerikassakin.
Euroopan unionin jäsenmaat Unkari ja Puola ovat olleet silmätikkuina jo vuosia. Sananvapaus ja oikeusvaltioperiaatteet eivät ole noissa EU-maissa kovin vahvoilla.
Entäs Suomi, oma tasavaltamme ?
Demokratiamme on terveellä pohjalla.
Mutta demokratian kunnioitus ja elinvoimaisuus eivät ole itsestäänselvyksiä Suomessakaan.
Tasavallan keskus on eduskunta ja konkreettisesti eduskuntatalo Arkadianmäellä.
Eduskuntamme on pysynyt ulkoisesti kutakuinkin koskemattomana joitakin tuoreitakin välikohtauksia lukuun ottamatta. Joissakin mielenosoituksissa väkivalta on ollut likellä, ja yksittäiset edustajat ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa.
Sanallisia hyökkäyksiä eduskuntaa ja edustajia vastaan on nähty ja nähdään. Niin on ollut aina. Äärioikeisto esimerkiksi pilkkasi 1930-luvulla eduskuntaa kettufarmiksi.
Poliittista toimintaa häiritään niin perinteisissä tilaisuuksissa ja tapaamisissa kuin myös virtuaalitapahtumissa. Poliitikonkin on saatava elää ja toimia turvallisesti ilman väkivallan pelkoa.
Eduskunnan päätöksistä väännetään kättä, ollaan eri mieltä ja äänestetään. Kaikki tämä kuuluu demokratiaan, väkivalta ei kuulu. Olennaista on rauhanomainen, toinen toistaan kunnioittava käyttäytyminen.
Yhteiskuntarauhaan on syytä suhtautua vakavalla tavalla aina – myös silloin, kun se ei näyttäisi olevan uhattuna. Yhteiskuntarauhan ansiosta Suomi on noussut niin monessa asiassa maailman kärkeen. Se on ollut ja on perusehto kaiken menestykselle.
Suomalaisilla on ikäviä kokemuksia vihanpidon seurauksista, yhteiskuntarauhan järkkymisestä ja myös siitä, miten paljon kovaa työtä tarvitaan eheyden ja luottamuksen rakentamiseen väkivaltaisten yhteenottojen jäljiltä.
Demokratia nojaa kansalaisten luottamukseen – siihen, että tasavallan instituutiot hoitavat niille uskottuja turvallisuus-, oikeus- ja järjestystehtäviä luottamusta herättävällä tavalla ja ehdottoman yhdenvertaisuuden mukaisesti.
Kansan valitsemilla päättäjillä – kansanedustajilla näkyvimmin – on suuri vastuu luottamuksen ylläpitämisessä. Senkin takia eduskuntakäyttäytyminen, puheet ja edesottamukset, ratkaisee, miten edustajiin suhtaudutaan.
Jokainen edustaja kohdaltansa vaikuttaa eduskunnan arvovaltaan ja asemaan. Toivottavasti se pysyy näinäkin kiristyneinä aikoina kirkkaana kaikkien mielissä. Sanotaan kovaa, mutta ei viljellä vihaa eikä valehdella.
Vallanvaihdos vaalien jälkeen paljastaa armotta demokratian toimintakyvyn. Olipa vaalitulos millainen hyvänsä, hallitus on kyettävä muodostamaan sen pohjalta. Yhteistyökykyisyys senkin ratkaisee.
Jos yhteiskuntaan syntyy – tai annetaan syntyä – räikeitä jakolinjoja, demokratian oikeutus rakoilee.
Demokratia vaatii kärsivällisyyttä senkin takia, että tulokset syntyvät sovittelujen jälkeen kompromisseina. Se on monesti hidasta, mutta hyvä puoli on, että kompromisseissa otetaan huomioon laajasti eri näkökohdat.
Demokratia, yhteiskuntarauha ja yhteistyökykyisyys kulkevat käsi kädessä. Se on meille suomalaisille paras yhteiselämän järjestys, jonka eteen on tehtävä alituiseen työtä, myös nyt kuntavaalien alla.
Kirjoittaja on ministeri.
Yhteiskuntarauhan ansiosta Suomi on noussut niin monessa asiassa maailman kärkeen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
