MASU-hankkeen projektipäällikkö Jenni Lemettinen (keskellä) on opastanut Taina ja Erkki Mannista käytännön asioissa, kun kesäpaikka muutettiin vakituiseksi kodiksi. Kuva: Pentti Vänskä
Kesän jälkeen ei palatakaan enää kaupunkiin: Maalla asumisen suosio kasvaa
Kiinnostus maallemuuttoon on kasvanut koronaepidemian myötä. Se on huomattu myös Pohjois-Savon maaseutukunnissa käynnistyneessä MASU-hankkeessa, missä kokeillaan uusia asumisen ratkaisuja maaseudulle.
Erkki ja Taina Manninen sekä Leevi-koira asuvat nyt vakituisesti Pohjois-Konneveden rannalla mökissä, joka on muutettu ympärivuotiseksi asunnoksi. Kuva: Pentti Vänskä17.10.202000:02
Kesä on auttamatta takana, mutta Erkki ja Taina Manninen nauttivat yhä Pohjois-Konneveden rannalla sijaitsevan kesämökkinsä rauhasta. He eivät aio enää palata kaupunkiin.
Mökki Vesannon Kuuslahden kylässä ollaan muuttamassa ympärivuotiseksi asumukseksi ja kaupunkiasunto on menossa myyntiin.
Molemmat ovat hiljattain jääneet eläkkeelle. Erkki lopetti pitkän työuransa poliisina kolme vuotta sitten ja Taina siirtyi eläkkeelle Alkon myyjän tehtävistä kaksi vuotta sitten.
Kuuslahden kylältä kertyy matkaa Vesannon taajamaan noin neljätoista kilometriä. ”Olen sen verran introvertti, että viihdyn hyvin metsässä. Työurallani sai jutella ihmisten kanssa ihan tarpeeksi, joten nyt kelpaa luonnon rauha”, Taina kertoo.
Käytännön apuja ja neuvoja kesäasunnon muuttamiseksi vakinaiseksi asunnoksi Manniset ovat saaneet tänä vuonna Pohjois-Savon maaseutukunnissa käynnistyneestä Masu-hankkeesta.
Maaseudun uudet asumisratkaisut eli MASU-hankkeen projektipäällikkö Jenni Lemettisen mukaan ihmisten mielenkiinto maaseudulle muuttamiseen on kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun koronaviruspandemia alkoi ravistella maailmaa.
Suomeen epidemian ensi aalto iski viime maaliskuussa.
”Hankkeen oli tarkoitus käynnistyä jo maaliskuussa, mutta sen alku lykkääntyi koronan ja muiden viivästysten takia heinäkuulle. Kun pääsimme aloittamaan kesällä, niin kysyntä kesämökeistä ja myös vakituisista asumuksista maalla kääntyikin saman tien aika kovaan nousuun”, Lemettinen kertoo.
Koronakevään aikana Savon maaseudulle oli tullut suuri joukko mökkiläisiä kaupungeista.
”Etätyöläisiä ajoi tänne yön selässä silloin, kun tieto Uudenmaan maakuntarajan sulkemisesta tuli julki. Kesällä moni jo kyseli, että miten onnistuu kesämökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi”, Lemettinen sanoo.
Kaksivuotista MASU-hanketta kokeillaan nyt kahdessa Pohjois-Savon maaseutukunnassa, 2 000 asukkaan Vesannolla ja 9 500 asukkaan Leppävirralla.
”Keskeistä tässä projektissa on, että emme roiski markkinoinnin resursseja sinne tänne, vaan tavoittelemme tiettyjä kohderyhmiä, jotka voisivat olla kiinnostuneista asumaan maaseudulla joko osa-aikaisesti tai ympärivuotisesti”, Lemettinen kertoo.
”Perinteisestihän käytännössä kaikki Suomen kunnat tavoittelevat muuttajiksi lapsiperheitä ja noin 30-vuotiaita naisia. Masu-hankkeessa lähtökohtana eivät niinkään ole demografiset tiedot, kuten kohderyhmän ikä, vaan se, miten ihmiset haluavat elää.”
Kohderyhmää ovat käytännössä kaikki ihmiset, jotka haluavat elää väljästi ja luonnonläheisesti.
”Nykyään yhä useammalla on haave pienestä maatilasta, omavaraisuudesta ja rauhallisesta maaseutuelämästä. Toinen tärkeä porukka on ulkoilmaihmiset, joita yhdistää luontoharrastukset, kuten metsästys, kalastus, retkeily ja vesiurheilu”, Lemettinen avaa.
Vesannon syrjäkylältä löytyy Erkki Manniselle rauhaa ja tilaa esimerkiksi metsästyksen harrastamiseen. Kuva: Pentti VänskäVesannolla tehdään Lemettisen mukaan tavanomaisena vuonna noin kuusi hakemusta kesämökin muuttamiseksi ympärivuotiseksi asumukseksi. Tänä vuonna määrä on kaksinkertaistunut.
”Sanoisin, että maallemuuttotrendi on orastanut jo parin vuoden ajan, mutta koronavirusepidemia löi siihen lisää vauhtia. Huomionarvoista on, että hankkeen piirissä olevien maaseutukuntien Vesannon ja Leppävirran muuttoliike on ollut positiivista jo useammanvuoden ajan.”
Suuremmista keskuksista maaseudulle muuttavat eivät yleensä halua muuttaa maaseututaajaman rivi- tai kerrostaloasuntoon, vaan sivukylälle metsien ja peltojen keskelle, mahdollisesti järven tai lammen rantaan.
MASU-hanke on Leader Mansikka ry:n rahoittama projekti, johon kanavoidaan rahaa EU:n maaseuturahastosta. Kunnat maksavat osan hankkeen kustannuksista.
Manniset eivät kaipaa takaisin Kuopioon. ”Vesannon kunnalta on myös löytynyt selkeää tahtoa joustavoittaa kaavoitusta ja ottaa kaikki muuttajat vastaan”, Erkki Manninen kiittelee. Kuva: Pentti VänskäErkki Manninen on syntyisin Vesannolta. ”Synnyinsijoille palaaminen on merkittävä syy tänne asettumiselle. Mökkitontti lohkottiin alkujaan sukutilamme maista”, mies kertoo.
Mannisten mökin rakennustyöt aloitettiin vuonna 2000. ”Tämä rakennettiin alusta pitäen sillä tyylillä, että ympärivuotinen asuminen on joskus mahdollista”, Erkki toteaa.
”Vesannon kunnalta on myös löytynyt selkeää tahtoa joustavoittaa kaavoitusta ja ottaa kaikki muuttajat vastaan”, mies kiittelee.
Pariskunta asui pitkään Kuopion Karttulassa. Omakotitalo siellä on nyt menossa myyntiin.
Erkki on suorittanut eläkepäivillään eräopas-luonto-ohjaajan ammattitutkinnon. ”Olen järjestänyt suurhaukisafareita tässä järvellä. Paikalliseen hirviporukkaamme on tuotu vieraita Keski-Euroopasta saakka.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
