Yliö: Kasviproteiinialan kasvu tukisi huoltovarmuutta
Proteiinikasvien viljelyn lisääminen vähentää myös väkilannoitetypen käyttöä ja riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja tuonnista, MMM:n neuvotteleva virkamies Hanna Mattila kirjoittaa.
Ravinteikkaan hampun sopimustuotantoa kehitetään jo. Kuva: Kari SalonenNykyistä kasvispainotteisempi ruuan tuotanto ja kulutus aiheuttaisivat vähemmän kasvihuonekaasuja ja parantaisivat kansanterveyttä. Kun tuotetaan enemmän ruokaa suoraan ihmisravinnoksi, saadaan enemmän ruokaa samalta viljelyalalta. Monipuolinen kasvispainotteinen tuotanto voisi myös lisätä peltojen biodiversiteettiä.
Toisaalta maata voisi säästyä enemmän esimerkiksi ennallistamiseen tai muiden monimuotoisten biopohjaisten raaka-aineiden kuin ruuan tuottamiseen. Proteiinikasvien viljelyn lisääminen vähentää myös väkilannoitetypen käyttöä ja riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja tuonnista.
Kasvipohjaisten tuotteiden markkinat kasvavat ja osa maista on jo herännyt kestävien proteiinien kulutuksen kasvuun. Tanska tavoittelee maailman johtoasemaa kasvipohjaisessa ruuassa ja vihreässä proteiinissa.
Maa on perustanut kasvipohjaisen ruuan rahaston, jonka budjetti on yli 90 miljoonaa euroa vuosien 2022–2030 aikana.
Mielenkiintoisia ovat myös Tanskan panostukset nurmen jalostamiseksi ihmisruuaksi. Kanada on julkistanut investoivansa 100 miljoonaa dollaria kasvipohjaiseen teollisuuteen. Ruotsissa vihittiin vastikään ensimmäinen kasviproteiinitehdas.
Myös Suomella on muutamia menestystarinoita, vaikka kotimainen kasviproteiiniala on vielä sirpaleinen. Proteiiniklusteri on tuonut eri toimijoita yhteen, mutta vauhtia koko alan kehitykseen tarvitaan, jotta Suomikin pääsee tosissaan mukaan proteiinialan maailmanlaajuiseen murrokseen. Tähän tarvitsemme lisää tutkimusta, kehitystä, koulutusta sekä investointeja.
Kasviproteiinialan kasvun tavoite on keskeisesti mukana myös hallitusohjelman mukaisessa ilmastoruokaohjelmassa, ja nyt tavoite pitää muuttaa todeksi.
Ratkaisuja kasviproteiinialan kasvattamiseksi on selvitetty osana kestävän rahoituksen tiekarttaa. Tiekartan kestävien proteiinien pilotissa tunnistettiin 16 suositusta alan rahoituksen vahvistamiseksi.
Suosituksissa ehdotetaan viljelijöille riskirahoitusinstrumenttia uusiin kasveihin siirtymiseksi ja kannustetaan lisäämään teollisuuden ja alkutuotannon yhteistyötä esimerkiksi sopimusviljelyn avulla.
Ravinteikkaan hampun sopimustuotantoa kehitetään jo esimerkiksi osana hallitusohjelman Hiilestä kiinni -ohjelmaa.
Kasviproteiinialalla tarvitaan lisää koulutusta, osaamisen kehittämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Suomeen tarvitaan myös proteiini-isolaattitehdas, jonka avulla kasvatetaan kasviproteiinien jalostuksen omavaraisuutta. Tehdasinvestointi pitää toteuttaa riittävän laaja-alaisena ja koko alan kansainväliseen kasvuun tähtäävänä.
Alalla rahoitusta pitää olla tarjolla kaikenkokoisille yrityksille eri kehityksen vaiheissa. Julkinen sektori voi tukea alaa rahoittamalla, mutta myös houkutella yksityistä rahoitusta alalle edistämällä kasviproteiinialan tutkimuksen ja yritysten näkymistä kansainvälisille ja kotimaisille sijoittajille.
Mallia voisi ottaa esimerkiksi siitä, kuinka terveysalan kaupallistuvaa tutkimusta on esitelty sijoittajille.
Rahoitusta vaikuttaville hankkeille on tarjolla, ja sijoittajia kiinnostavat yhä enemmän kestävät proteiinit. Myös EU:ssa on monia rahoitusinstrumentteja, jotka voivat hyödyttää kasviproteiinialaa.
Kasviproteiinialalle tarvitaan yhteinen visio ja vision vahva toteutus.
Ruoka on mukana Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa ja kasviproteiineihin voidaan panostaa myös tulevalla yhteisen maatalouspolitiikan cap-kaudella. Start-upeille tukea löytyy EIT FAN:n kaltaisista ruoka-alan kiihdyttämöistä.
Kulutuksen kasvattamisessa julkiset ruokapalvelut ovat merkittävä portinvartija. Moni ruokapalvelu haluaa lisätä kotimaisen kasviproteiinin tarjontaa, ja siihen saa tukea myös vastuullisten ruokapalvelujen hankintaoppaasta. Tällä hetkellä ruokapalveluilla ei ole käytettävissä riittävästi kotimaisia kasviproteiinituotteita sopivassa muodossa ja pakkauskoossa.
Suomen elintarviketuotannon perusta on ollut kotieläintuotannossa alan pitkällisten panostusten tuloksena. Ei kuitenkaan ole mitään ylitsepääsemätöntä syytä siihen, miksei tulevaisuuden tuotanto olisi monimuotoisempaa ja kasvispainotteisempaa. Tämä vaatii yhteistyötä ja rahoitusta. Kasviproteiinialalle tarvitaan yhteinen visio ja vision vahva toteutus.
Omavaraisempaan ja kestävään kasviproteiinintuotantoon kannattaa pyrkiä myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Nyt on kasviproteiinialan kasvun aika.
Hanna Mattila
neuvotteleva virkamies
Maa- ja metsätalousministeriö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
