Pelko estää menestyksen

Yritystoiminta vaatii aina riskin ottamista. On paljon kiinni yrittäjästä itsestään, paljonko riskiä kykenee ottamaan. Eri ihmiset sietävät eri tavalla riskiä ja epävarmuutta. Riskiin pystyy yleensä varautumaan ja sitä voi hallita: riskin esiintymisen voi poistaa tai estää, sen vaikutuksia voi vähentää tai siirtää riskin seuraukset jollekin toiselle esimerkiksi vakuuttamalla.

Terve järki on tarpeen, eli turhia ja liian suuria riskejä pitää välttää. Yritystoiminnassa huolellinen suunnittelu ja seuranta ovat oleellinen osa toimintaa.

Huolimatta siitä, miten tarkkaan asiat suunnitellaan, yrittämiseen kuuluu myös jonkin verran epävarmuutta. Maataloudessa epävarmuus kuuluu toimialan luonteeseen: biologisia prosesseja ei voi täysin hallita, vaikka niiden ohjaamiseksi pystytään tekemään paljon. Säävaihtelut ovat ihmisen vaikutuksen ulottumattomissa.

Viime vuosina on alkanut tuntua myös siltä, että tukiehtojen noudattaminen on niin vaikeaa, ettei siihen normaalilla järjenjuoksulla kykene. Koko maassa lienee aika vähän ihmisiä, jotka hallitsisivat koko monimutkaisen paketin.

Jos esimerkiksi pelto on nurmipeitteinen, taitaa olla liki kymmenen eri mahdollisuutta, millä se on tukihakemukseen kirjattu. Saman verran on myös vaihtoehtoja, miten sitä tulee hoitaa. Kun vielä otetaan huomioon, että kansanomaisesti saatetaan puhua aivan eri sanoin kuin tukihakemusslangissa, viljelijä on vähintäänkin kuutamolla.

Mitä kesanto tarkalleen ottaen tarkoittaakaan?

Yrittäjyyden merkitystä maaseudulle nostetaan nyt voimakkaasti esille. Yksi yrittäjyyttä rajoittava asia on pelko. Kuten olemme saaneet lukea niin lehdistä kuin sosiaalisesta mediastakin, viljelijät pelkäävät ennen kaikkea tekevänsä tahattoman virheen.

Jos tukiehdot ovat niin monimutkaiset, että tahaton virhe voi sattua kenelle tahansa ja sen seuraus on kohtuuton suhteessa rikkeen vakavuuteen, on jotain pahasti vialla. Ongelma on myös, että tukiehtoihin on sisällytetty paljon asiaa ikään kuin varmuuden vuoksi. Ajatus on varmasti ollut hyvä ja vilpitön, mutta toteutus ontuu.

Valvontaindikaattoriksi on rakennettu kirjaamis- ja määräaikakäytäntöjä, jotka ehkä vaikuttavat kirjoituspöydän ääressä järkeviltä mutta maatilan arkeen istutettuna ovatkin hankalia ja kohtuuttoman työläitä.

Tahattomuudesta ei myöskään pitäisi rankaista isoilla sanktioilla, kun rikkeestä ei ole aiheutunut oikeaa vahinkoa tai vaaraa. Sanktioilla luodaan ilmapiiri, jossa epäonnistumisista rangaistaan. Epäonnistumisen mahdollisuus kuitenkin kuuluu uuden luomiseen, eli uusia innovaatioita ei synny ilman riskinottoa.

Toimin vastikään poikani joukkueen huoltajana Kokkola Cupissa, toiseksi suurimmassa junioreiden jalkapalloturnauksessa. Vaikka olen maallikko jalkapallon suhteen, löydän lajista paljon yhtäläisyyksiä yrittäjyyteen ja elämään. Esimerkiksi sen, että pelko estää menestyksen. Pelko voi olla esimerkiksi epäonnistumisen tai kivun pelkoa.

Tervettä varovaisuutta tulee olla, mutta pelko estää kentällä tilanteisiin heittäytymisen ja ratkaisujen tekemisen. Etenkin junioreiden kohdalla tärkeää on myönteinen kannustus ja hyvän joukkuehengen luominen. Jalkapallo on joukkuelaji, jossa yhteistyö ja jokaisen joukkueen jäsenen vahvuuksien hyödyntäminen vievät pitkälle.

Hyvä ohje on myös pidä jalat maassa. Ainakin rajaheitoissa.