Markkinatalous tarvitsee uudelleenarviointia - Mielipidekirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Mielipiteet

Markkinatalous tarvitsee uudelleenarviointia

Monet talousasiantuntijat ovat sitä mieltä, että maailman­taloudessa muutoksen oireita näkyi jo ennen koronavirusta. Viruksen dramaattisen leviämisen aiheuttama talouden pyörien pysähtyminen kuitenkin nopeuttaa muutoksia. Se voi parhaimmillaan tarkoittaa koko maailmaa koskettavien yhteisten tehtävien korostumista, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen.

Ennen kuin omankaan maamme talouspolitiikassa voidaan palata kunnian­himoisten ilmastotavoitteiden yksityiskohtaiseen toteuttamiseen, hallituksen on turvattava yrittäjien ja työntekijöiden, itsensä työllistäjien ja työttömien elinehtojen säilyminen tässä ja nyt.

Yhä useampi kysyy, voiko talous poikkeusolojen jälkeen palata entiselleen ilman tarvetta syvempiin muutoksiin.

Wall Streetin talouslehti Financial Times kirjoitti syksyllä 2019, että markkina­talous on rikki ja että markkina­talouden turvaaminen vaatii voitontavoittelun lisäksi myös muiden tavoitteiden huomioon ottamista.

Professori Markku Wilenius yhtyy kritiikkiin viittaamalla Suomen osakeyhtiölakiin, joka edelleen määrittelee yrityksen tarkoitukseksi ainoastaan voiton tuottamisen osakkeenomistajille (Fakta 3/2020).

Meillä Suomessa bisneseliitti kuitenkin vannoo kapitalismin nimiin. Kauppalehti Option nimiöjutussa vielä tammikuussa 2020 OP:n pääjohtaja vakuutti: ”Ei, ei, ei. Kapitalismi ei ole rikki, eikä järjestelmä ole vanhentunut. Jos toisin väittää, on väärässä”.

On jäänyt huomaamatta, että ongelmien ratkaisun sijasta kapitalismista on tullut osa ongelmaa. Kapitalismi ei ole sama asia kuin markkina­talous. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore kyselytutkimus suomalaisten suhtautumisesta talous- ja yhteiskunta-aatteisiin osoittaa, että kansalaiset ymmärtävät tämän.

Mielikuvat markkina­taloudesta ovat selvästi myönteisempiä kuin mielikuvat kapitalismista tai liberalismista. Kapitalismiin kielteisesti suhtautuvia on suhteessa enemmän naisten kuin miesten joukossa, enemmän vasemmiston kuin keskustan ja oikeiston kannattajissa, enemmän alimmissa tuloryhmissä kuin hyvätuloisissa ja enemmän vähän koulutetuissa kuin korkeasti koulutetuissa.

Sivustakatsojan muotokuva on yhteiskunnallinen viesti.

EVA:n kyselyssä ihmiset suhtautuivat markkinatalouttakin myönteisemmin osuustoimintaan. Osuustoimintaan kielteisesti suhtautuvia oli vähän. Osuustoimintaliikkeen varhaishistorian poliittisiin rasitteisiin ja kahtiajakoon liittyneet ennakkoluulot ovat vanhentuneet.

Suurten osuuskuntien uusiutuminen ja uudet työ- ja yrittäjäosuuskunnat ovat vahvistaneet ja monipuolistaneet osuuskuntien mielikuvaa ja potentiaalia markkinatalou­dessa. Tätä tosiasiaa ei ole otettu todesta poliittisessa päätöksenteossa eikä julkisessa keskustelussa.

Kapitalismin lisäämiseen markkinataloudessa ei kansa­laisilla ole hinkua, mutta osuustoiminnan suuntaan ihmiset ovat valmiita markkinoita kampeamaan. Vanhan oppikirjasanonnan mukaan osuustoimintaa on nimitetty ”hädän ja puutteen lapseksi”.

Ajankohtainen talouden horjahtelu ja kriisialttius kiinnittävät pakosta huomion vallitsevan talousmallin haurauteen. Koronakriisin jälkeisen, suomalaiseen asenneilmastoon soveltuvan talousohjelman rakentamiselle voidaan EVA:n raportista löytää uusi yhdistävä momentti: taloudellinen yhteistoiminta.

Markkinatalouden evoluutiossa yhteistoimintakyky on vähintään yhtä tärkeä kuin kilpailukyky, monimuotoisuus, lajien runsaus ja yhteisöjen toimivuus ovat paljon tärkeämpiä sopeutumiskeinoja kuin kasvu. Kokonaisuuden elinvoimaisuus on arvokkaampaa kuin kapea- alainen tuottavuus.

Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius esittää kullan­arvoisen neuvon talouden kriisitoimista päättäville poliitikoille: Lainsäädäntö ja verotus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita markkinatalouden ohjaamisessa. ”Ei ole tekoja ennen kuin on agenda”.

Markkinatalous kaipaa elinvoimaisuutensa säilyttämiseksi kriittistä uudelleenarviointia. Jatkuvan talouskasvun ja individualistisen voitontavoittelun yhdistelmä on tuhoisa. Yritysten yhteisövastuu tulee tunnustaa ja asettaa se yksityisen voitontavoittelun hyväksymisen ehdoksi myös osakeyhtiölaissa.

Osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan laaja-alainen edistäminen yhdessä osake­yhtiölain muutoksen kanssa tarjoavat keinot, joilla talouden perustaa ja reagointia voidaan hajauttaa. Se vetää yrityksiä voitontavoittelun sijasta yhteisen hyvän tuottamiseen ja siitä palkitsemiseen sekä luoda uutta ja säilyttää vanhaa yhteisen edun nimissä.

Tapani Köppä

tutkimusjohtaja, professori emeritus

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Jatkuvan talouskasvun ja individualistisen voitontavoittelun yhdistelmä on tuhoisa.

Lue lisää

Suomi on yksi maailman parhaiten kestävän kehityksen tavoitteita toteuttaneista maista

"Ruuhkaisissa kaupungeissa taudit leviävät nopeasti – nyt asiat on pakko nähdä uudessa valossa"

Kriisi haastaa keskittämisajattelun

"Suomessa on hehtaarin kokoinen tila, jonka liikevaihto on 75 000 euroa" – tehomaatalous sen sijaan ei ole ollut tutkijan mukaan viljelijöille kannattavaa