Mielipiteet

Metsäsäätiö on yhteinen sosiaalinen innovaatio

Lääketieteen tohtori Ilkka Taipale on määritellyt sosiaalisen innovaation käytäntöön viedyksi keksinnöksi, joka vaikuttaa myönteisesti ihmisten elämään vastaamalla heidän sosiaalisiin tarpeisiinsa. Sosiaaliset innovaatiot voivat olla uusia toimintatapoja, strategioita tai organisaatioita. Niillä on merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa.

Suomalaisella metsäalalla piti 1990-luvun alun suuren laman jälkeen löytää innovatiivinen ja ennen kaikkea koko alan yhteinen keino aktiiviseen metsäelinkeinon puolesta puhumiseen ja markkinointiin.

Ympäristöasioissa saksalaiset painotalot kohdistivat metsä­talouteemme kasvavaa kritiikkiä. Lisäksi puun kanssa kilpailevien materiaalien, kuten muovin ja teräksen, valmistajilla oli puuta parjaavia mainoskampanjoita. Tarvittiin työtä, mutta myös rahaa, yhteiseen metsäelinkeinon edistämiseen. Saksassa ja Ruotsissa oli tuolloin käytössä erilaisia versioita menekin­edistämismaksusta, mutta kumpaakaan mallia ei sellaisenaan kopioitu Suomeen.

Metsäelinkeinon yhteiseen ja pitkäjänteiseen edistämiseen saatiin sitoutettua käytännössä koko metsäsektori, ja päätettiin perustaa Suomen Metsäsäätiö, joka syntyi 4.9.1995.

Metsäsäätiön varainkeruun tapaa hahmoteltaessa yhteiseksi nimittäjäksi muodostui puukauppa. Sitä kautta päädyttiin vapaaehtoiseen maksuun, joka on tietty prosenttiosuus puukaupan arvosta.

Suomen Metsäsäätiön tarkoituksena on koko olemassa olonsa ajan ollut metsätalouden tieteellisen tutkimuksen tukeminen, metsän ja sen tuotteiden, erityisesti puusta valmistettujen tuotteiden käytön edistäminen sekä Suomen metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen.

Jo nyt voidaan sanoa, että Metsäsäätiön toiminta on ollut hyvin vaikuttavaa. Metsäsäätiö on 25 vuoden aikana jakanut apurahoja yli 2 100 hankkeeseen lähes 40 miljoonaa euroa. Hankkeet liittyvät lapsiin ja nuoriin, viestintään, tutkimukseen, metsäsertifiointiin ja puun käytön edistämiseen.

Lasten ja nuorten metsäkasvatusta on tuettu monin tavoin. Metsäsäätiön myöntämät kuljetusapurahat mahdollistavat kouluille metsäammattilaisten järjestämät metsä­tapahtumat. Vuonna 2019 noin 22 000 lasta pääsi tutustumaan metsäelinkeinoon Metsäsäätiön kuljetustuella.

Puurakentamisen edistämisessä on rahoitettu lukuisia puurakentamisen kokeilu- ja mallikohteita ja tutkimushankkeita. Metsäsäätiötä tukeneet metsänomistajat ja puunostajat ovat olleet nostamassa puu­rakentamista ratkaisijan rooliin ilmastokeskustelussa.

Metsäelinkeinoa palvelevia tutkimushankkeita on Metsäsäätiön rahoituksella toteutettu nopeasti ja viety tutkimus­tuloksia käytäntöön. Tutkittu tieto on hyvä vakuutus oman elinkeinon turvaamiseksi.

Jokaisen toimialan omalla vastuulla on kertoa, mitä hyvää elinkeino tuo yhteiskunnalle ja miten se toimii. Viestintä suurelle yleisölle on osa metsä­alan vuoropuhelua muun yhteiskunnan kanssa.

Päättäjäviestintä puolestaan on ollut yksi tärkeimmistä Suomen Metsäsäätiön rahoitus­kohteista aivan alusta saakka. Esimerkiksi Päättäjien Metsä­akatemia on koonnut lähes 2 000 päättäjää kursseilleen, joilla moniarvoisesti ja eri näkökulmista valotetaan metsien käyttöä ja monipuolisia mahdollisuuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Metsien sertifiointi kertoo kuluttajille vastuullisesta metsien käytöstä. Metsäsäätiö on rahoittanut lukuisia metsäsertifiointihankkeita, joilla on parannettu sertifiointijärjestelmien kykyä viestiä suomalaisesta metsätaloudesta ja puutuotteista.

Metsien käytön ekologisesta kestävyydestä käytiin Suomen Metsäsäätiön perustamisvaiheessa hyvin kriittistä keskustelua. Viime vuosina suomalaista metsien käyttöä on kritisoitu ilmastonäkökulmasta.

Metsiin perustuvat elinkeinot pitäisi nähdä ilmastonmuutoksessa ratkaisuna. Valitettavan paljon julkisuudessa keskustellaan metsien käytön rajoittamisesta. Siitä kärsisi välittömästi koko suomalainen hyvinvointiyhteiskunta.

Suomalainen metsäelinkeino ei voi ulkoistaa vastuuta omasta menekinedistämisestään ja julkisesta kuvastaan. Tämän vuoksi Suomen Metsäsäätiön – 25-vuotiaan sosiaalisen inno­vaation – olemassaololle on edelleen täsmälleen sama tarve kuin sen perustamisvaiheessa. Metsäala tarvitsee jatkossakin yhteisen puolestapuhujan, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet.

Jokaisessa puukaupassa kannattaa sijoittaa pieni osa metsäelinkeinon yhteiseen tulevaisuuteen. Metsäsäätiön rahoituskohteissa on varmasti niin metsänomistajien kuin metsäammattilaisten sydäntä lähellä olevia asioita.

Erno Järvinen

toimitusjohtaja

Suomen Metsäsäätiö

Tutkittu tieto on hyvä vakuutus oman elinkeinon turvaamiseksi.

Lue lisää

Metsänomistajat pian puun ja kuoren välissä

Tukeista tulikin tikkuja – lukijat kertovat, mikä puukaupassa meni pieleen

Kantohintojen nousu kiihdytti puukaupan kesällä ennätysvauhtiin

Poliittinen riski kasvaa metsässä