Cap-suunnitelmaan lisää kunnianhimoa

Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) seuraavan rahoituskauden strategiasuunnitelmaa. Vaikka raamit cap-uudistukselle on sovittu EU-tasolla, jäsenmaille on jätetty vapautta kansallisten tavoitteiden määrittelyyn ja politiikkatoimenpiteiden valintaan.

Kansallinen cap-suunnitelma vaikuttaakin ratkaisevasti siihen, millaisin toimenpitein maataloutta ja maaseutua kehitetään Suomessa.

Uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu maatalous­politiikan muuttaminen entistä kunnianhimoisemmaksi ympäristö- ja ilmastoasioissa. Viljelijöitä halutaan kannustaa paitsi tuottamaan ruokaa myös hillitsemään ilmastonmuutosta, edistämään luonnon­varojen kestävää käyttöä ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta.

Valitettavasti Suomen cap-suunnitelmaluonnos, jonka maa- ja metsätalousministeriö julkaisi lausunnoille 17.6., ei täysin vastaa näitä tavoitteita. Maatalousluonnon monimuotoisuuden tutkijoina haluamme erityisesti tuoda esiin, että suunnitelmaluonnos vastaa heikosti tarpeeseen turvata luonnon monimuotoisuutta Suomessa.

Tutkimusten perusteella tiedetään, mitkä aiempien cap-kausien toimenpiteet edistävät parhaiten luonnon monimuotoisuutta Suomessa. Erityisesti perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, kosteikot, luonnonhoitopellot ja monimuotoisuuspellot parantavat monien lajien elinmahdollisuuksia. Myös luomuviljely lisää monimuotoisuutta etenkin viljavaltaisimmilla alueilla.

Perinnebiotoopit ovat uhanalaisten lajien kannalta korvaamattoman tärkeitä elinympäristöjä. Niitä on Suomessa jäljellä runsaat 30 000 hehtaaria. Varovaista toiveikkuutta herättää, että ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-ohjelma pyrkii lähi­vuosina nostamaan kunnostusten avulla hoidossa olevien perinnebiotooppien alan 52 000 hehtaariin.

Perinnebiotooppien osalta cap-suunnitelmassa huolestuttaa vaatimus niiden hoidosta laiduntamalla. Se uhkaa tiputtaa nykyisin niittohoidossa olevia arvokkaita perinne­biotooppeja korvauksen ulkopuolelle.

Peltoluonnon monimuotoisuuden osalta keskeinen osa suunnitelmaa on uusi ekojärjestelmä. Se kannustaa viljelijöitä pitämään peltoja talvisin kasvi­peitteisinä sekä perustamaan ja hoitamaan luonnonhoito­peltoja, monimuotoisuuspeltoja ja viherlannoitusnurmia.

Erikoista on, että näistä toimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaiksi tiedettyjen eli luonnonhoito- ja monimuotoisuuspeltojen pinta-alatavoitteet ovat suunnitelmassa hyvin vaatimattomia. Esimerkiksi luonnonhoitopeltojen osalta tavoitteena on 70 000 hehtaaria, mikä olisi hienoinen lisäys viime vuosiin verrattuna, mutta roima pudotus verrattuna noin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin luonnonhoitopeltoja oli yli 100 000 hehtaaria.

Lisäksi luonnonhoitopellot on jatkossa niitettävä vuosittain, vaikka useimmilla pelloilla harvempi niitto olisi luonnon monimuotoisuuden kannalta järkevämpää.

Ekojärjestelmän ohella viljelijöille tarjotaan aiempien cap- kausien tapaan mahdollisuus tehdä ympäristösitoumus. Osana sitoumusta viljelijän on valittava yhdentoista toimenpiteen listalta kaksi tilalla toteutettavaa toimenpidettä. Listan toimenpiteistä kahdeksan liittyy viljelyteknologian kehittämiseen.

Vaatimukset voi täyttää esimerkiksi käyttämällä leikkuupuimurissa satotasomittaria, hankkimalla traktoriin automaattiohjauksen tai rakentamalla tilalle sääaseman. Luonnon monimuotoisuuteen suoraan vaikuttavia toimen­piteitä on listalla vain kaksi: pölyttäjien ravintokasvien viljely ja pölyttäjähyönteis­peltojen perustaminen. Näiden rinnalle tarvitaan lisää monimuotoisuutta aidosti lisääviä matalan kynnyksen toimen­piteitä.

Erilliselle maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämiseen suunnatulle tehostamis­ohjelmalle olisi myös suuri tarve. Vastaavalla ohjelmalla on aiemmilla cap-kausilla vauhditettu ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua.

Kokonaisuudessaan pidämme epävarmana, edistääkö suunnitelman mukainen uudistus maatalousluonnon monimuotoisuutta Suomessa. Monimuotoisuuden lisääminen vaatisi kansallisen cap- suunnitelman toimenpiteiden ja tavoitteiden muotoilua kunnianhimoisemmin tutkimustietoon perustuen.

Jäsenmaille on jätetty vapautta kansallisten tavoitteiden määrittelyyn.