Lukijalta: Viranomaiset tappavat toiminnallaan yrittäjän innostuksen

Sorvaamo. Kuv Kuva: Ossi Selus

Suomen ja EU:n tukahduttava sääntely ovat osasyy tuottavuuden heikkoon kasvuun. Samalla, kun yksilöille taataan uusia vapauksia, kohdistetaan yrityksiin, kiinteistöihin, maaomaisuuteen ja sen käyttöön jatkuvasti uusia rajoituksia.

Suuryrityksille vaativat lupaprosessit ja valvonta eivät niinkään ole ongelma, koska niillä on byrokratiaa varten lakiasianosastot. Yritysjuristit niissä hoitavat kanssakäynnin viranomaisten kanssa.

Byrokratia aiheuttaa ongelmia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä maa- ja metsätaloudessa. Näitä pieniä ja pienehköjä yksiköitä on valtaosa maamme yrityskannasta.

Yrittäjän innostus tapetaan viranomaistoiminnalla. Ei ole varaa palkata juristia hoitamaan esimerkiksi hidasta lupabyrokratiaa.

Valtion viranomaisilta on turha odottaa palvelualttiutta tai neuvontaa. Yrittäjä kokee olevansa rikollinen, jota viranomaisten täytyy valvoa entistäkin tarkemmin.

Mistä tulee tällainen viranomaisten yrittäjäviha?

Suomessa on vahvana ideologinen tavoite, että kaikki olisivat töissä julkisella sektorilla neuvostomallin mukaisesti. Meillä ei haluta tunnustaa, että yrittäjät työllistävät ja työllisyyden kautta kertyvät myös välttämättömät verotulot valtiolle. Yritystoiminta on yhteiskunnan moottori!

EU:lla on hieno historia. Se on turvannut jäsenalueellaan rauhan ja se on synnyttänyt menestyvän talousalueen. Nyt 2020-luvulla poliitikoille ja kansalaisille on lopultakin valjennut, että EU on 27 itsenäisen jäsenvaltion taloudellinen ja poliittinen liito. EU ei ole siis liittovaltio.

Itse EU:n kova ydin, johon kuuluu noin 100 000 virkamiestä, poliitikkoa ja lobbaria, toimii kuin liittovaltion keskushallinto. Se on harhautunut täysin väärälle kehitysuralle, jossa komissio ja parlamentti haluavat direktiiveillään ohjata pientä kansalaista ohi kansallisen lainsäädännän.

Suomalainen Nobel-palkinnon saaja Bengt Holmström on kiinnittänyt tähän huomiota. EU:ta toki tarvitaan, mutta Holmström haluaa sen alkavan elvyttää alueensa taloutta ja luopuvan kurjistavasta lainsäädäntöholhouksesta.

Suomen talouskehitykselle EU:n direktiivitulva on kohtalokas, koska meillä ministeriöt, virastot ja virkamieskunta noudattavat ja valvovat pilkuntarkasti Brysselistä saatujen määräysten noudattamista.

EU on nyt huonosti johdettu sääntelyhirviö. EU:n tulisi jälleen luoda nahkansa ja muuttua jäsenvaltioitaan enemmän palvelevaksi kehittäjäksi. Voi myös kysyä, onko jättimäinen EU- parlamentti tarkoituksenmukainen.

Jukka Tuori

maakuntaneuvos

Huittinen