Tuottajilta vaaditaan entistäkin enemmän
Valtaosa hiilidioksidipäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden – kuten kivihiilen – käytöstä.Euroopan unionin seuraavan rahoituskauden (2021–2027) valmistelut ovat täydessä käynnissä. EU-komissio julkisti oman esityksensä maataloustuista kesäkuussa.
Tulevan yhteisen maatalouspolitiikan (cap) tavoitteet ovat kunnianhimoisia: viljelyn kannattavuutta halutaan lisätä, ratkaista ilmastonmuutos, nuorentaa viljelijöiden ikärakennetta, vähentää byrokratiaa ja parantaa ruokaturvaa.
Tavoitteet ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia, mutta esitys on ristiriitainen. Miten viljelyn kannattavuus paranee, jos uusien ympäristötavoitteiden toteuttamisvastuu ja kustannukset sysätään tuottajille? Komissio haluaisi vaatimusten lisäämisen vastapainoksi leikata maataloudelle maksettavia tukia reippaasti.
Hiilen sidonnasta ja muuhun ympäristön eteen tehtävään työhön ehkä joitakin kannustimia tulee, mutta ne ovat todennäköisesti muista tuista pois. Nykyisellä ohjelmakaudella viherryttämistuki rahoitettiin leikkaamalla perustukea.
EU:n aikaisempienkin maatalousuudistusten yhteydessä on pyritty byrokratian vähentämiseen, mutta siinä ei ole onnistuttu. Toivottavasti tavoitteeseen nyt päästään. Se näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, koska vaatimusten lisääntyessä on uhkana, että myös byrokratia kasvaa.
Komission esitys on sinänsä linjassa vallalla olevan ilmastopoliittisen keskustelun kanssa. Maa- ja metsätaloustuottajille esitetään lisävaatimuksia ja tuottajia syyllistetään ilmaston ja vesistöjen pilaamisesta. Samalla kun lasketaan päästöjä, unohdetaan, että maa- ja metsätalous ovat tehokkaita hiilen sitojia. Jos ruuan ja puun tuotannon hiilensidonta otettaisiin laskelmissa huomioon, muuttuisi lopputulos olennaisesti.
Suomessa tulevan maatalouspolitiikan kansallinen valmistelu aloitettiin virallisesti tiistaina Helsingin säätytalossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa monet järjestöt pääsivät esittämään omia toiveitaan tulevasta maatalouspolitiikasta. Omia toiveitaan esittivät muun muassa eläinsuojelujärjestöjen, luonnonsuojelujärjestöjen ja tuottajajärjestöjen edustajat. (MT 31.10.)
Eläinsuojelu- ja luonnonsuojelujärjestöjen mielestä maataloustukien painopiste pitää kohdistaa lihantuotannosta kasvintuotantoon. Lisäksi tarvitaan lisää laiduntamista, kosteikkoja ja kipsiä pelloille sekä ojaverkostojen ennallistamista. Tuottajien edustajien mielestä byrokratiaa pitää keventää, luopua turhasta valvonnasta ja parantaa pysyvästi maatalouden kannattavuutta.
Talven aikana valmistelutyötä tehdään neljässä työryhmässä, joihin on nimetty edustajat keskeisistä sidosryhmistä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) haastoi työryhmät pohtimaan muun muassa, miten byrokratiaa voidaan keventää ja miten turvataan ruuantuottajien tulevaisuus. Uudistuksen pitää Lepän mielestä tähdätä vastuullisen ja ilmastokestävän tuotannon edistämiseen.
EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa ja lisävaatimuksia esitettäessä on otettava huomioon, että tuottajilla pitää olla myös taloudelliset mahdollisuudet vaatimusten täyttämiseen. Nyt näin ei ole, koska ruuan tuottamisen kannattavuus on jo nykyisellään erittäin heikko.
On tärkeää että ruuan tuotannon päästöihin kiinnitetään huomiota, mutta kokonaisuuden kannalta se ei ole ratkaisevaa. Valtaosa hiilidioksidipäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden – kuten kivihiilen – käytöstä. Ruuan tuottaminen on välttämätöntä, mutta esimerkiksi kaikki lentomatkustaminen ei ole.
Sen lisäksi, että maa- ja metsätaloudelta vaaditaan lisää ilmastotekoja, niitä pitäisi palkita hiilen sitomisesta. Kuinka moni uusien vaatimusten esittäjistä on siihen valmis?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
