Nato-lain hyväksymistä ei ole syytä lykätä
Hallituksen esityksen hyväksyminen jo tässä vaiheessa on perusteltua, koska itse Nato-jäsenyydestä vallitsee laaja yksimielisyys. Jos päätöstä ei tehdä ennen eduskuntavaaleja, nykyisen hallituksen esitys raukeaa.
Suomen on varauduttava myös siihen, että Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsin-jäsenyyttä. Kuva: Mateusz SlodkowskiTurkin ja Unkarin viivyttely Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnissa johti siihen, että eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kutsui perjantaina eduskuntapuolueet koolle pohtimaan, miten Suomen kansalliset Nato-jäsenyyteen liittyvä lainsäädäntö tulisi tehdä. Periaatteessa lainsäädäntö pitäisi hyväksyä vasta sen jälkeen, kun kaikki Nato-maat ovat ratifioineet liittymissopimuksen.
Kokouksen jälkeen näyttää siltä, että hallituksen esitys Suomen Nato-jäsenyydestä hyväksytään eduskunnassa vielä ennen vaalikauden loppua, vaikka vasemmistoliitto epäröi. Eduskunta tekee päätöksen Jussi Halla-ahon (ps.) johtaman ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Halla-aho arvioi perjantaina, että valiokunnasta olisi tulossa yksimielinen mietintö.
Muihinkin muutoksiin Nato-prosessi on syytä varautua.
Hallituksen esityksen hyväksyminen jo tässä vaiheessa on perusteltua, koska itse Nato-jäsenyydestä vallitsee laaja yksimielisyys. Jos päätöstä ei tehdä ennen eduskuntavaaleja, nykyisen hallituksen esitys raukeaa. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen pitäisi tehdä asiasta uusi esitys vaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle. Hallituksen muodostamiseen saattaa mennä aikaa eikä ennen uuden hallituksen muodostamista toimiva virkaa tekevä hallitus voi tehdä poliittisia esityksiä.
Valtiosääntöongelman ratkaisemiseksi muun muassa pääministeri Marin esitti, että Nato-lain antaisi uudelle eduskunnalle väliaikainen vähemmistöhallitus. Se olisi varmaankin periaatteessa mahdollista, mutta aivan turhaa säätämistä, koska asian voi nykyinen eduskunta päättää.
Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen puolustusliittoon ei ole Nato-lainsäädännöstä kiinni. Senkin jälkeen jäsenyys vaatii edelleen kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän sekä Naton päätöksen.
Muihinkin muutoksiin Nato-prosessi on syytä varautua. On hyvin mahdollista, että Turkki ratifioi Suomen jäsenyyden ennen Ruotsin jäsenyyttä. Saman voi toki tehdä myös Unkari. Halla-aho on oikeassa, että Suomen pitää varautua tällaiseen tilanteeseen ja muodostaa kanta, miten silloin toimitaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





