Liikenteen tiekartta lupaa jokaiselle jotain
Liikenne- ja viestintäministeriö (lvm) lähetti perjantaina lausunnolle tiekartan, jonka avulla on tarkoitus puolittaa liikenteen fossiiliset päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja laskea ne nollaan vuoteen 2045 mennessä.
Lausunnolle lähetetty ehdotus on taitavasti rakennettu, koska se lupaa jokaiselle jotakin. Toisille tukea ja toisille kustannuksia. Ehdotuksessa luvataan muun muassa erilaisia tukia sähköautoilun edistämiseen ja joukkoliikenteeseen.
Keskustan vaatimuksesta liikennepolttoaineiden verotusta ei ehdotuksessa ole, mutta vihreiden tavoite polttoaineiden hintojen noususta todennäköisesti toteutuisi.
Lokakuussa julkistetun, liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman selvityksen mukaan liikenteen päästövähennystavoitteisiin ei päästä ilman, että fossiilisten polttoaineiden hinnoittelua muutetaan. Tämäkin tavoite on mukana ehdotuksessa. Fossiilisten verotus ei tosin nouse, mutta polttoaineiden hinnoittelu voi muuttua biopolttoaineiden kautta.
Lvm esittää kolmivaiheista ohjelmaa. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, ajoneuvokannan uudistaminen ja liikennejärjestelmän sekä energiatehokkuuden parantaminen erilaisin tuin ja kannustimin. Toinen vaihe sisältää etätyön edistämisen, liikenteen uudet palvelut sekä polttoaineiden vähähiilisen jakeluvelvoitteen noston.
Viimeinen vaihe on ehdollinen. Hallitus arvioi syksyllä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen tavoitteen saavuttamiseen. On todennäköistä, että tässä vaiheessa veronkorotuksetkin nousevat taas esiin.
Vaikka polttoaineiden verotukseen ei tässä vaiheessa esitetä kiristyksiä, se ei tarkoita, etteivätkö liikennepolttoaineiden hinnat nousisi. Hallituksen sisällä on tästäkin hyvin erilaisia näkemyksiä.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jenni Pitkon mielestä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kasvattaminen tulee nostaman polttoaineiden hintoja. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mielestä ei ole selviö, että näin käy. Hänen mukaansa polttoaineen hinta ei juurikaan noussut, kun biopolttoainetta lisättiin kymmenisen vuotta sitten. (IL 15.1.)
Keskusta ja vihreät ovat eri mieltä myös etätyön vaikutuksista päästöjen vähentämisessä. Keskustan mielestä merkittäviä päästövähennyksiä saadaan etätyön kautta. Vihreiden mielestä etätyö ei ole päästövähennyskeino.
Keskustassa suhtaudutaan ensi syksynä todennäköisesti päätettäväksi tulevaan ja polttoaineen hintaa nostavaan liikenteen päästökauppaan varauksellisesti, mutta vihreät olisivat valmiita päästökaupan käyttöönottoon jo nyt.
Liikenteen tiekartta on kuin suunnistuskartta: Päämäärä on yhteinen, mutta reittivalikoimia on useita. Suorin reitti ei ole useinkaan nopein ja järkevin. Etenkin keskustalla ja vihreillä on eri reitti. Julkinen kiistely ja nokittelu hallituspuolueiden kesken lausunnolle lähtevästä esityksestä ei lupaa hyvää. Näillä eväillä ei päätöstä synny.
On monesta syytä hyvä, että biopolttoaineiden käyttöä pyritään lisäämään. Jos se nostaa hintoja, sitä pitää kompensoida polttoaineverotusta muuttamalla. Ihmisten kannalta ei ole suurta merkitystä, minkä päätöksen perusteella välttämätön liikkuminen kallistuu.
Tavoitteena pitää olla, ettei liikkumisen hintaa nosteta kohtuuttomaksi etenkään alueilla, missä julkinen liikenne ei ole vaihtoehto. Kaikilla ei ole myöskään varaa päästä sähköautotuen piiriin. Kysymys on liikkumisen hinnasta ja tasa-arvosta. Ilmastopolitiikan kustannuksista pitää vastata yhdessä.
Nyt on vaikuttamisen aika. Jokaisella on nyt mahdollisuus ottaa kantaa ehdotuksen netissä tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi. Lausuntokierros päättyy 19. helmikuuta.
Päämäärä on yhteinen, mutta reittivalikoimia on useita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

