Vielä valekukkokin

Viime viikot Suomessa on kohistu valelääkäreistä ja valehoitajista. Valeammattilaisia epäillään olevan monilla muillakin toimialoilla.

Kun ihminen syystä tai toisesta ajautuu huijaamaan toista ihmistä, ei mikään ole pyhää eikä mielikuvituksella rajoja. Omaa luokkaansa on viime viikolla välitetty uutinen Puumalasta Etelä-Savosta – siellä on ollut liikkeellä kauppias, jonka tuotevalikoima koostui valekalakukoista.

Ovelta ovelle kaupatut kukot oli kääritty asiaan kuuluvalla tavalla foliopaperiin ja hintaakin oli ymmärretty pyytää 40 euroa kappaleelta, minkä kyllä kunnon ahvenkukosta moni mieluusti maksaakin. Ainoa vika kalakukoissa oli, ettei niissä ollut kalaa.

Tapaus tuntuu tietysti pieneltä ja hieman huvittavaltakin. Huijareiden ilmestyminen kasvaville lähiruokamarkkinoille on silti kiusallista ja saattaa yleistyessään haitata rehellisten yrittäjien toimintaa.

Oman lisämausteensa antaa se, että huijaus liittyy juuri kalakukkoon. Kalakukko nauttii ansaitusti EU:n myöntämästä nimisuojasta, mutta yhteisön hygieniasäännökset ovat myös uhanneet tehdä lopun koko kyseisen herkun valmistuksesta myyntiin.

Kalakukko on selvinnyt taisteluistaan säädösviidakoissa, eikä se taida yhteen valeleipuriinkaan kompastua. Vaikka ruokahuijausten tiedetään maailmalla lisääntyvän, on valheella lyhyet jäljet ainakin kalakukkomarkkinoilla.