Maakunnat ruokkivat metropolin kasvun

Helsingin metropolialue on saanut huomattavan suuren painoarvon keskustelussa Suomen menestyksestä. Syynä tähän on varmasti niin yritysten kuin julkisen vallankin pääkonttorien sijainti sekä niiden näkyvät vallankäyttäjät.

Mediankin olisi syytä katsoa peiliin. Metropolin viisaudet korostuvat, kun helsinkiläisen median helsinkiläinen toimittaja haastattelee helsinkiläistä viraston tai konsernin johtajaa tai asiantuntijaa Helsingissä. Muualla Suomessa näitä viisauksia kuunnellaan vinosti hymyillen.

On totta, että Helsingin seutu joutuu kilpailemaan huokuttavuudellaan kansainvälisesti. Ja on hyvä, jos oma metropolimme kisassa pärjää. Sama kansainvälinen kilpailu tosin koskee myös muuta Suomea.

On tärkeää huolehtia pääkaupunkiseudun hyvinvoinnista ja menestyksestä. On kuitenkin vaarallista, jos se jättää muun Suomen merkityksen varjoonsa.

Maanantain Maaseudun Tulevaisuudessa maakuntien Suomen merkityksen nosti näkyvästi esille Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen (MT 19.12.). Turusen mukaan maakunnat ovat Suomen moottori, joka vastaa tällä hetkellä paitsi valtaosasta maan tuotantoa, myös suomalaisten hyvinvoinnille elintärkeän viennin kasvusta.

Turusella on puheilleen vahva selkänoja. Teknologiateollisuus on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vahvin jäsenliitto. Ala työllistää suoraan 300 000 ja välillisesti 700 000 suomalaista. Suomen tavaraviennistä sen osuus oli viime vuonna lähes puolet eli noin 39 miljardia euroa.

Turunen muistuttaa, että suurin osa alan tuotannosta ja työpaikoista sijaitsee muualla kuin metropolissa. Siksi Teknologiateollisuus suhtautuu varauksella väestön voimakkaaseen keskittämiseen. Monessa maakunnassa yrityksillä on jo pulaa osaavasta työvoimasta. Myös liikenneyhteydet maalla, merellä ja ilmassa on pidettävä kunnossa. Sama pätee tietoliikenteeseen.

Turusen puheenvuoro on tärkeä. Se toivottavasti herättää myös EK:n ja muut elinkeinoelämän vaikuttajat ottamaan kantaa Suomen yhteiskuntapolitiikkaan.

EK:n toimiston palkkajohto on tähän saakka varsin varauksetta hurahtanut metropoli-unelmiinsa. Voi olla, että vahvimman jäsenliiton näkemykset tätä linjaa oikaisevat. Ainakin EK:n pääekonomisti Penna Urrila näytti jo maanantaina loiventavan näkemyksiään väestön keskittämisen eduista.

Kun Suomea nyt nostaa taantumasta maakuntien tuotantotalous, metropolin kasvuluvuista vastaa rakentaminen. Pääkaupungin mittavat julkiset rakennushankkeet sekä kiihtyvä asuntotuotanto ovatkin saaneet paljon huomiota.

Metropolin kunnat ovat luvanneet uuden Raide-Jokerin varrelle asunnot 80 000 ihmiselle. Asuntoja metropoli tarvitsee, mutta onko kukaan kysynyt, mitä nämä 80 000 ihmistä sitten elääkseen tekevät. Ehkä pitäisi?

Teknologiateollisuuden lisäksi talouden kovaa selkärankaa edustavat metsä- ja elintarviketeollisuus. Ne ovat sekä raaka-aineiden että jalostuksen osalta valtakunnallisia toimialoja.

Metropolialueen kiihtyvä väestönkasvu on koko Suomea koskettava ilmiö. Sen kriittinen tarkastelu olisi myös metropolialueen etu. Pahimmillaan väestön voimakas keskittyminen tekee metropolista liian kalliin hallinnon ja palvelujen keskuksen.

Helsingin hintataso saa jo nyt monet yritykset ja yhteisöt pohtimaan konttoriensa sijaintia. Suomen Vuokranantajat kertoi viime viikolla sekä asujien että asuntosijoittajien alkaneen karttaa kallista pääkaupunkia.

Metropoli voi kasvaa kestävästi vain, jos koko kansantalous voi hyvin. Maakuntien tuotannon ja viennin menestys ratkaisevat lopulta myös metropolin hyvinvoinnin.