Chat-palvelu on laastaria hoitoon pääsyn ongelmiin
Terveydenhuollon etäpalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Ne eivät kuitenkaan ratkaise kaikkia hoitoon pääsyn ongelmia.
Sairaanhoidon etävastaanotto ei kokeilussa vähentänyt varsinaisia hoitokäyntejä merkittävästi. Kuva: Sanne Katainen31.5.202617:00
Lue artikkelin tiivistelmä- THL:n, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja VATT:n Pohjanmaan kokeilu paransi hoidon saatavuutta, mutta ei vähentänyt käyntimääriä.
- Etäpalvelut lisäsivät kokonaiskontaktien määrää, ja palaute oli myönteistä.
- Hyvinvointialueet arvioivat luottamuksen palveluun vahvistuvan, vaikka kasvokkain asiointi säilyy tärkeänä.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Suomalaiset arvostavat henkilökohtaista asiointia terveysmurheidensa hoitamisessa. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtamasta selvityksestä. THL, Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus toteuttivat Pohjanmaan hyvinvointialueella kokeilun, jossa 170 000 asukasta jaettiin kahteen samankokoiseen ryhmään. Osa asukkaista sai pääsyn sairaanhoidon viestittelypalveluun. Yhdeksän kuukauden kokeilun jälkeen palvelu laajeni kaikille.
Viestittelyvastaanotot paransivat perusterveydenhuollon saatavuutta, mutta eivät karsineet perinteisiä käyntejä odotettua määrää. Ne kuitenkin vähensivät asiointia muista palveluista, kuten puheluista, konsultaatioista ja hoidon tarpeen arvioinneista kasvattaen terveydenhuollon kontaktien määrää kokonaisuudessaan.
Useilla hyvinvointialueilla toimii digiklinikka, jossa potilas saa yhteyden perusterveydenhuoltoon viestitse mobiilisovelluksessa tai verkkoselaimessa. Etäkonsultaatio on arkipäivää myös työterveyshuollossa, missä sen on koettu sujuvoittavan muun muassa sairauslomatarpeen arviointia. On mahdollista, että työterveyteen valikoituvat asiat eroavat jonkin verran luonteeltaan perusterveydenhuollon tapauksista.
Etäkonsultaatio on arkipäivää työterveyshuollossa.
Vaikka läsnäkäyntien määrän lasku Pohjanmaalla jäi rajalliseksi, hyvinvointialue pitää kokeilun tuloksia rohkaisevina. Myös palaute on ollut pääosin myönteistä. Hyvinvointialue arvioi, että uuden asiointikanavan omaksuminen ja sitä kohtaan tunnettu luottamus syventyvät toiminnan vakiintuessa.
Näin varmasti on. Kokeilun tulokset ovat kuitenkin muistutus siitä, että henkilökohtaisille kontakteille on tarvetta myös jatkossa silloin, kun kyse on erityisen merkityksellisistä asioista, kuten terveydestä. Parlamentaarinen työryhmä pohtii parhaillaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä sekä hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja rahanjaon kriteereitä. Rahoitus määrittelee pitkälti sen, kuinka monta hyvinvointialuetta Suomessa jatkossa toimii ja kuinka laajaa palveluverkkoa alueet voivat ylläpitää.
Henkilökohtaisille kontakteille tarvetta myös jatkossa.
On hyvin mahdollista, että hyvinvointialueiden määrä vähenee ensi hallituskaudella. Nykyinen hallitus joutui jo taipumaan lisäajan antamiseen alueille alijäämien tasapainottamiseen. Maakuntaverokin saattaa nousta keskusteluun, vaikka toistaiseksi sen kannatus on ollut vähäistä. Verotusoikeus vastuuttaisi alueet huolehtimaan palvelujen tuottamisesta käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Vaarana kuitenkin olisi verotuskerrosten lisääntyminen ja kokonaisveroasteen nousu, mikä voisi rapauttaa muutenkin pitkään alamaissa ollutta kuluttajien luottamusta ostovoimaan.
Etäpalvelut ovat tulleet jäädäkseen ja oikein toteutettuina ne parantavat palvelujen saatavuutta. Viestipalvelujen yleistyminen ei silti saa johtaa diagnoosien ja hoitosuunnitelmien tekemättä jäämiseen tapauksissa, joissa niille on ilmeinen tarve. Hoitoennuste huononee ja hoidon hinta kasvaa, mitä pidemmälle sairaus etenee. Etäilyinnostuksessa on sen vuoksi pidettävä maltti mukana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
