Huolestuttavia uutisia metsästä

Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan Suomen metsien kasvu on hidastunut merkittävästi. Tieto on huolestuttava, koska kasvu on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa 60 vuoteen. Kasvu on laskenut noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä edelliseen inventointiin verrattuna. Nyt metsät kasvavat vuodessa noin 103,5 miljoona kuutiota.

Alentuneesta kasvusta huolimatta metsien puuvaranto kasvaa edelleen reippaasti. Viime vuonna puuta hakattiin 69 miljoonaa kuutiota ja ennätysvuonna 2018 hakkuumäärä oli 78 miljoonaa kuutiota. Tuoreimman tiedon mukaan Suomen metsissä on 2,505 miljardia kuutiometriä puuta.

Metsien kasvun hidastuminen on vakava paikka, koska se vaikuttaa moneen asiaan. Syyt kasvun hidastumiseen on selvitettävä mahdollisimman nopeasti. Se on tärkeää myös siksi, että korjaavat toimenpiteet voidaan kohdistaa oikein.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtavan tutkijan Kari T. Korhosen mukaan kasvun taittumisen syytä ei vielä tiedetä, koska tutkimus ja tarkempi analyysi on vasta aloitettu. Hän kuitenkin arvioi, että kasvun taittumiseen voi mahdollisesti olla syynä sään vuosittainen vaihtelu, puuston ikärakenteen muutos sekä vääränlaiset hakkuut. (Yle 16.12.)

Luken mukaan kasvu on vähentynyt etenkin männyllä ja Pohjois-Suomessa. Männyn kasvun vähenemisen syyksi Pohjois-Suomessa arvioidaan muun muassa metsien ikääntymistä. Pohjois-Suomen männiköiden – suurelta osin Osaran aukeiden – ikä on nyt 60–80 vuotta ja ne ovat ohittaneet nopeimman kasvun vaiheet.

Kolmas mahdollinen syy on hakkuiden kohdistuminen liian nuoriin metsiin. Puusto kasvaa eniten 40-vuotiaana, minkä jälkeen kasvu alkaa hidastua. Jos päätehakkuuikää siirretään lähemmäksi nopean kasvun vaihetta, syntyy Luken mukaan kasvutappiota.

Kasvun hidastumiseen voi olla syynä myös metsänhoidon laiminlyönnit. Luken tutkimusprofessorin Raisa Mäkipään mukaan kasvun lasku oli odotettavissa. Hänen mukaansa puuston varttumista edistäviä metsänhoitotoimia on tehty talousmetsissä vähemmän kuin vielä 1980–90-luvuilla.

Korhosen mukaan on liian aikaista arvioida, vaikuttaako nyt nähty kasvun pieneneminen ilmastoskenaarioihin tai hakkuumahdollisuuksiin. Jos kyse on yksittäisistä kasvuvuosista, tuloksella ei ole Korhosen arvion mukaan vaikutusta.

Jos metsien kasvun hidastuminen on pysyvämpi ilmiö, tulee se Suomelle kalliiksi muutenkin kuin hakkuumahdollisuuksien vähentymisenä. Metsien kasvun varaan on laskettu paljon hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Metsien lasketaan sitovan noin 21 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli kolmanneksen Suomen päästöistä.

Nyt todettu kasvun hidastuminen saattaa pienentää metsien hiilinielua jopa kuusi miljoonaa hiilidioksiditonnia. Jos näin käy, joudutaan hiilinieluja kasvattamaan lisää muualla sekä vähentämään päästöjä.

Olivat mahdolliset syyt metsien kasvun hidastumiseen mitkä tahansa, on metsien hoitoa syytä tehostaa. Oikeaan aikaan tehdyt taimikonhoito ja harvennushakkuut lisäävät metsän kasvua.

Lisäksi metsän uudistamisessa on syytä käyttää jalostettuja siemeniä, koska siemenestä lähtenyt taimi kasvaa jopa 20 prosenttia luonnonsiementä paremmin ja taimet kestävät myös paremmin tuhoja.

Metsiin kohdistuu monensuuntaisia paineita. Metsien pitäisi sitoa ja varastoida mahdollisimman paljon hiilidioksidia ja samalla pitäisi huolehtia luonnon monimuotoisuudesta ja tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta teollisuudelle. Metsiä halutaan suojella entistä enemmän, mutta samalla unohdetaan usein, että vain kasvava puu sitoo hiiltä ja puurakenteissa hiili on varastossa.

Mitä nopeammin metsä kasvaa, sitä parempi se on myös ilmastolle.

Mitä nopeammin metsä kasvaa, sitä parempi se on myös ilmastolle.