
Riitelevien EU-mahtien ja USA-hyysääjien on vaikea niellä Niinistön eurooppalaista Natoa
Tuore raportti piirtää ensimmäisen konkreettisen mallin Euroopan itsenäisemmästä puolustuksesta. Nyt olisi tekojen vuoro.
Presidentti Niinistö rakentaisi Naton sisälle nopeasti eurooppalaisen pilarin. Kaikkia tämä ajatus ei Euroopassa miellytä. Kuva: Timo FilpusLue artikkelin tiivistelmäPresidentti Sauli Niinistön johdolla laadittu neljän ajatushautomon raportti vaatii eurooppalaisempaa Natoa, joka kykenisi toimimaan itsenäisesti ilman jatkuvaa USA:n tukea. Mallin toteutusta jarruttavat EU-maiden ristiriidat ja pelko Trumpin reaktioista. Mark Rutte ja Pasi Rajala korostavat tarvetta varjella USA-vetoista Natoa.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.”Jatketaanko mantran toistamista vai tehdäänkö jotain?”
Tämän kysymyksen presidentti Niinistö esitti MT:n haastattelussa viikko sitten, kun hänen johdollaan valmisteltu neljän ajatushautomon raportti itsenäisen eurooppalaisen puolustuksen rakentamisesta julkaistiin.
”Mantralla” Niinistö viittasi raportissa konkreettisesti mallinnettavaan eurooppalaisempaan Natoon.
Eurooppalaisempaa Natoa on peräänkuulutettu erityisesti viime aikoina, kun on arvuuteltu, mitä härkänä posliinikaupassa riehuva Trump seuraavaksi rikkoo.
Siitä puhuttiin jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Erityisen pontevasti sitä on toisteltu viime aikoina, kun on arvuuteltu, mitä arvokasta härkänä posliinikaupassa riehuva Yhdysvaltain nykyhallinto seuraavaksi rikkoo.
Presidentti Niinistö rakentaisi Naton sisälle eurooppalaisen pilarin, mutta rakentaminen ei ole helppoa, koska Euroopan maat ovat riitaisia ja osa hyysää mieluummin Trumpin Yhdysvaltoja. Kuva: Timo FilpusValitettavasti siirtyminen sanoista tekoihin on kivuliasta ja vie aikaa, jota ei ole liikaa tuhlattavaksi.
Tuoreen raportin mukaan Euroopalla on oltava oma vahvempi ja itsenäisempi puolustus, koska USA ei välttämättä enää auta aina ja kaikkialla.
Mutkat suoristaen Niinistön johtaman ryhmän mielestä Natoon on vaiheittain, mutta nopeasti luotava eurooppalaiseen komentoon ja eurooppalaisiin asevoimiin ja -järjestelmiin perustuva rakenne, joka pystyy toimimaan itsenäisesti.
Euroopalla on oltava oma vahvempi ja itsenäisempi puolustus, koska USA ei välttämättä enää auta aina ja kaikkialla.
Poliittisesti tätä pilaria johtaisi Naton nykyisen Pohjois-Atlantin neuvoston (NAC) kaltainen eurooppalainen turvallisuusneuvosto (ESC). Taloudellisista ja toiminallisista resursseista huolehtisi EU.
Raporttia arvostellaan varmasti. Tai se sivuutetaan kokonaan. Kritiikin ytimessä on se, miten Donald Trumpin USA asiaan suhtautuu.
Periaatteessa voisi kuvitella, että hyvin. Trumphan on enemmän ja vähemmän öykkärimäisesti vaatinut Eurooppaa huolehtimaan itse omasta turvallisuudestaan.
Presidentti Sauli Niinistö uskoo, että hänen johdollaan valmisteltua raporttia Euroopan puolustuksesta arvostellaan varmasti ja että arvostelun taustalla ovat USA:n mahdolliset reaktiot raportin johtopäätöksiin. Kuva: Timo JulkunenArvaamaton kiinteistömiljardööri voi kuitenkin myös kimpaantua ja vauhdittaa Yhdysvaltain vetäytymistä Natosta. Juuri tätä eurooppalaiset USA-hyysääjät pelkäävät.
Naton pääsihteeri Mark Rutte ei piiskaa eurooppalaisia lisäämään puolustusmenoja ja asetuotantoa ensisijaisesti siksi, että Eurooppa tarvitsee itsenäisemmän puolustuksen. Hänen ykköstavoitteensa on varjella nykyistä USA-vetoista Natoa, eli pitää Trump tyytyväisenä.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) valtiosihteeri Pasi Rajala oli samalla asialla Helsingin Sanomien hiljattain julkaisemassa mielipidekirjoituksessa: ”Eurooppalaisten ei itse kannata vauhdittaa muutoksia, joita emme toivo näkevämme.”
Naton Mark Rutten ykköstavoite on varjella nykyistä USA-vetoista Natoa, eli pitää Trump tyytyväisenä.
Niinistön raportin käytännön jalkauttamista jarruttaa lisäksi se, että osa EU-maista ja niiden poliittisista voimista rakentaisi Euroopan itsenäistä puolustusta mieluummin ja enemmän EU:n varaan.
Tämän päälle tulevat vielä Euroopan unionia repivät riidat ja ristivedot. Kuka määrää tahdin, kun yhteisiä asejärjestelmiä rakennetaan? Saako uusia aseita ostaa muilta kuin eurooppalaisilta valmistajilta? Miten budjettileikkausten ärsyttämille äänestäjille perustellaan rahan syytäminen kalliisiin tuhoamiskoneisiin?
Naton pääsihteeri Mark Rutte tyrmäsi alkuvuodesta EU-maiden ja eurooppalaisten Nato maiden ”unelmat” Euroopan kyvystä torjua Venäjän hyökkäystä ilman USA:n tukea. Kuva: Laurie DIEFFEMBACQOn sääli ja suorastaan vaarallista, jos ajatushautomoiden ja Niinistön malli puidaan heti kättelyssä pirstaleiksi. Varaukset on otettava vakavasti, mutta niihin Naton eurooppalainen pilari ei saisi kaatua.
Presidentti Niinistö on puhunut Euroopan itsenäisen puolustuksen vahvistamisesta jo vuosia. Kuva: Timo JulkunenNaton eurooppalaistamisella ei ole tarkoitus vauhdittaa USA:n vetäytymistä puolustusliitosta. Yhdysvaltain johto on nyt ja jatkossa pidettävä tiivisti mukana, kun Natoa vahvistetaan uudella eurooppalaisella rakenteella.
Mutta vahvistettava on. Sen varaan ei enää voida laskea, että tulevat hallinnot ovat vähemmän trumpilaisia.
Naton eurooppalaistamisella ei pidä eikä ole tarkoitus vauhdittaa USA:n vetäytymistä puolustusliitosta.
EU-vetoinen itsenäinen eurooppalainen puolustus on syytä unohtaa. Ei vähiten siksi, että mukaan on saatava myös Norja ja Britannia.
EU:lla voi ja pitää olla järeä rooli eurooppalaisemman Naton taloudellisena ja operatiivisena mahdollistajana. Se kuitenkin edellyttää, että nopeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin ei jatkossa tarvita 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








