Kuivuus ei tiedä viljasadolle hyvää – tiloilla ei nyt kaivata kuivuudessa kituuttavia kasvustoja
Mahdollisimman moni tila on toivon mukaan pienentänyt kevätkylvöjen alaa heikon markkinatilanteen vuoksi. Se voi auttaa myös pienentämään kuivuuden aiheuttamaa riskiä.
Kuivaa on. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo13.5.202605:00
Sankat pölypilvet ovat leijuneet viime päivinä ja viikkoina eri puolilla Suomen maaseutua, kun pelloilla on tehty kevätkylvöjä poikkeuksellisen kuivissa olosuhteissa. Kuivuuden taustalla on niukkaluminen talvi, lumien sulaminen aikaisin sekä vähäsateisena jatkunut kevät. Viranomaisten ylläpitämän vesitilannepalvelun mukaan maankosteus on suurimmassa osassa maata ajankohtaan nähden selvästi tavanomaista pienempi ja pohjavedet matalalla.
Lähiviikkojen sateista riippuu nyt se, miten peltokasvit lähtevät kasvuun. Se puolestaan ratkaisee osaltaan jo sen, millaista satoa voidaan syksylle odottaa – myöhemmin kesällä ropisevat sateet eivät enää pelasta sitä, mikä kevään kuivuudessa kenties menetetään.
Vaikka tälle viikolle onkin ennustettu paikoin jopa ihan kohtuullisiakin sateita, talven ja kevään aikana syntynyttä mittavaa vesivajetta eivät yksittäiset sateet korjaa. Se edellyttäisi selvästi tavanomaista runsaampaa sadantaa. Ainakin alkuviikon ennusteissa osa sateista on kuurotyyppisiä, ja alueellinen vaihtelukin on suurta. Hienoista toivoa paremmasta antaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ennuste tavanomaista jonkin verran sateisemmasta toukokuusta. Niin paljon tai niin pitkäkestoisia sateita ei kuitenkaan ole luvassa, että kuivuuteen olisi varmuudella helpotusta odotettavissa.
Nyt tarvittaisiin selvästi tavanomaista runsaampaa sadantaa.
Sato-odotuksia leikatessaan kevätkuivuus osuisi sikälikin pahaan saumaan, että isolla osalla kasvinviljelytiloista talous on useiden tappiollisten vuosien jälkeen valmiiksi erityisen tiukalla ja odotukset tulevan sadon hinnasta ovat jo valmiiksi matalat. Samaan aikaan maailmantilanteen epävakauden vuoksi tuotantopanosten hinnat ovat nousseet rajusti.
Vaikka iso osa tiloista onkin lähtenyt kevään kylvöille ennen hintojen nousua hankituin panoksin, heikon itävyyden aiheuttamiin menetyksiin ei ole tämänhetkisessä tilanteessa vähimmässäkään määrin varaa. Onkin mahdollista, että osalla tiloista viljelysuunnitelmia on vielä kylvöjen kynnyksellä muutettu ja kylvöalaa karsittu korvaamalla ne ympäristönurmilla ja kesannoilla. Tällä olisi myös toivottu markkinoita tervehdyttävä vaikutus.
Joka tapauksessa kasvukauden alku muistuttaa tiloja jälleen kerran karulla tavalla siitä, miten tärkeää on kartuttaa tietoa ja osaamista poikkeuksellisiin olosuhteisiin varautumisesta. Tähän asti kasvukauden äärisäät ovat tyypillisesti merkinneet rankkasateita tai kesän pitkiä ja kuivia hellejaksoja. Kuluva vuosi osoittaa, että hankalien olosuhteiden juurisyy voi olla yhtä hyvin jo edeltävässä talvessa.
Pahimmassa tapauksessa tähän mennessä koetut olosuhteet ovat vasta esimakua tulevasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
