Metsäteollisuuden investoinneille jatkoa

Hyvät talousuutiset ovat olleet viime vuosina Suomessa todella harvinaisia. Talous ei kasva, velkaantuminen jatkuu ja työttömyys lisääntyy. Toiveista huolimatta käännettä parempaan ei ole näköpiirissä.

Suomen Pankin eilen julkistaman talousennusteen mukaan Suomen bkt supistuu tänä vuonna 0,1 prosenttia heikosti sujuneen viennin takia. Pankin mukaan viennistä ei saada vetoapua lähivuosinakaan. Talouskasvun ennakoidaan jäävän lähivuosina selvästi muuta euroaluetta hitaammaksi.

Investoinnit ovat olleet alhaisella tasolla jo vuosia. Ilman investointeja talouden on turha odottaa lähtevän nousuun.

Poikkeuksia synkkiin talousuutisiin on tarjonnut metsäteollisuus. Monen laihan vuoden jälkeen alalla on menossa investointibuumi. Metsä Fibre rakentaa Äänekoskelle todella isoa biotuotetehdasta ja Finnpulp suunnittelee jättimäistä, noin 1,4 miljardia euroa maksavaa sellutehdasta Kuopioon.

Uutta biotehdasta suunnitellaan myös Kemijärvelle. Tehtaan alustavat suunnitelmat ovat jo valmiina, ja seuraavaksi aloitetaan ympäristövaikutusten selvittäminen. Kemiin kaavaillaan uutta biojalostamoa, josta ovat kiinnostuneita kiinalaiset rahoittajat.

Sekä Kemijärven että Kemin hankkeiden hinta-arviot ovat noin 800 miljoonaa euroa.

On hyvä, että uusia investointeja suunnitellaan myös Pohjois-Suomeen, koska tällä hetkellä kuitupuun kysyntä on alueella heikkoa. Kemijärvelle suunnitteilla oleva tehdas käyttää puuta 2,3 miljoonaa kuutiometriä. Kemijärvi-konsortion puhemiehen Heikki Nivalan mukaan tehtaan puunsaanti on turvattu, koska Lapin nuoria metsiä pitää joka tapauksessa harventaa.

Uusien tehtaiden rakentamisen lisäksi metsäteollisuus on investoinut satoja miljoonia euroja tehtaiden uusimiseen.

Isojen investointien vaikutukset heijastuvat laajalle ympäristöön jo rakennusvaiheessa. Puun käytön lisääntyminen tuo työtä ja rahaa maakuntiin ja koko Suomeen. Yksin Metsä Fibren investointi lisää käynnistyessään vientituloja noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsäteollisuuden investoinnit ja investointisuunnitelmat ovat herättäneet keskustelua puun riittävyydestä. Huolimatta siitä, että monet asiantuntijat ovat vakuuttaneet puun riittävän myös uusille tehtaille, on metsäteollisuuden piiristä kuulunut huolestuneita puheenvuoroja. Teollisuuden mielestä metsähaketta ei pitäisi käyttää energiantuotannossa.

Myös metsänomistajien valmiutta puun myyntiin on epäilty. Metsäteollisuus on esittänyt erilaisia raippaveroja, joiden avulla puuta saataisiin varmemmin liikkeelle.

Maaliskuussa Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset. Sen mukaan Suomen metsien vuotuinen kasvu on noin 105 miljoonaa kuutiometriä. Vaikka metsien koko kasvua ei voi hyödyntää, niin Luken mukaan puuta riittää myös uusille sellutehtaille.

Luken laskelmien mukaan kestävät vuosittaiset hakkuumahdollisuudet ylittävät 86 miljoonaa kuutiota vuosina 2021–2030. Nyt Suomen metsiä hakataan vuodessa noin 65 miljoonaa kuutiota. Teollisuus käyttää tästä määrästä 53 miljoonaa kuutiota.

Suomen metsissä riittää puuta biotalouden raaka-aineeksi. Kiitos siitä kuuluu pitkäjänteiselle metsien hoidolle. Metsien hoidosta ei ole varaa tinkiä jatkossakaan.

On huolestuttavaa, että kiinnostus metsien hoitoon on hiipunut. Metsänviljely on vähentynyt ja taimikoita jää hoitamatta. Hyvin hoidettujen metsien osuus on vähentynyt 1990-luvun 40 prosentista 28 prosenttiin. Meillä ei ole varaa laiminlyödä tärkeimmän luonnonvaramme hoitoa.

Metsillä on tärkeä osa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsät tuottavat uusiutuvaa energiaa ja sitovat hiiltä. Suomen kannalta on elintärkeää, että metsien merkitys ymmärretään myös muualla. Meillä on kokemusta siitä, miten kansainvälisissä kokouksissa metsät saattavat muuttua hiilinielusta päästölähteeksi.

Toivottavasti suunnitelmat uusista biotuotetehtaista myös toteutuvat. Niiden rinnalle tarvittaisiin lisää sahoja, koska lisähakkuista tulevalle tukkipuulle tarvitaan käyttöä.