Räjähtävät lennokit eivät kuulu Suomen taivaalle – moni kysymys on edelleen vailla vastausta

Kouvolan seudulle pudonneet lennokit käynnistivät mittavan viranomaisoperaation. Kuva: Sasu Järnstedt Str / Lehtikuva

Pääkirjoitus|Politiikka

30.3.202614:15

Pääkirjoitus

Niklas Holmberg

Venäjän jo neljä vuotta sitten aloittama hyökkäys Ukrainaan tuli sunnuntaina askeleen lähemmäs Suomea kun kaksi Ukrainan lennokkimallista droonia putosi Kouvolaan. Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan suunnatut koneet ehtivät lentää kymmeniä kilometrejä Suomen ilmatilassa. Ainakin toinen tiettävästi räjähti osuessaan maahan. Ilmavoimat havaitsi kohteet, mutta päätti, että niiden alasampuminen aiheuttaisi isomman vaaran. Ukraina pahoitteli tapahtunutta maanantaina.

Tapahtumassa ei ole mitään yllättävää. Ukraina on useiden päivien ajan hyökännyt Suomenlahden pohjukassa sijaitsevaa Venäjän öljyinfrastruktuuria vastaan. Drooneja on harhautunut Baltian maihin. Aiemmin sodan aikana drooneja ja torjuntaohjuksia on osunut varsinkin Puolan alueelle. Kyse ei silti ole harmittomasta tapahtumasta. Viikonlopun tapaus aiheuttaa pelkoa ja häiriötä alueen asukkaille. Lähialueella on myös kaksi isoa varuskuntaa.Taistelukärjellä varustetun droonin osuminen asutulle alueelle aiheuttaisi potentiaalisesti katastrofaalisia vahinkoja.

Viranomaisten viesti on ollut rauhoitteleva. Moni kysymys on kuitenkin vastausta vaille. Havaittiinko toinen Luumäen alueelle pudonnut kohde vasta putoamishetkellä? Jos kohteiden tulo huomattiin jo ennen aluevesirajaa, miksei niitä torjuttu merialueella? Puolustusvoimat noudatti tilanteessa rauhan ajan aluevalvontalain periaatteita. Antaako se riittävät valtuudet esimerkiksi tilanteissa joissa harhautuvia kohteita on paljon, ja droonien alkuperä on epäselvä?

Kokonaan toinen kysymys on Suomen valmius torjua tarkoituksellisia droonihyökkäyksiä. Torjuntahävittäjät ovat toimiva keino yksittäisiä kohteita vastaan. Massiiviset drooni-iskut vaativat kuitenkin toisenlaisia keinoja. Puolustusvoimat ei ole julkisuudessa ollut kovin avoin Suomen kyvyistä. Kriitikot ovat epäilleet sitä. Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti-evp Jyri Kosola arvosteli tuoreessa kirjassaan sitä, että Puolustusvoimien johdossa ei ymmärretä kuinka perusteellisesti droonit muuttavat sodankäyntiä. Suomi ei edelleenkään kuulu Ukrainaa tukevaan droonikoalitioon.

Persianlahden tilanne osoittaa, että edes Yhdysvallat ja Israel eivät kykene torjumaan kaikkia lennokkeja. Silti on täysin selvää, etteivät räjähtävät droonit voi lennellä pitkin poikin Suomea. Kansalaiset voivat perustellusti odottaa viranomaisilta ripeämpää toimintaa ja mahdollisimman avointa tiedottamista.