Kaivosveron vastustajien pahin pelko näyttää toteutuneen – yksi poikkeus kuitenkin porskuttaa

Ilomantsin Pampalon kaivoksen kultarikastetta. Kuva: Jarno Artika

Pääkirjoitus|Politiikka

7.4.202622:00

Kolumni

Niklas Holmberg

Kaivosala on ollut yksi harvoista valopilkuista Suomen muuten harmaassa taloudessa. Vihreä siirtymä, geopoliittiset jännitteet ja EU:n pyrkimys vähentää riippuvuutta Kiinasta tuotavista kriittisistä mineraaleista ovat lisänneet kaivosmineraalien kysyntää. Suomessa taas on Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen rikkaat malmivarat ja osaamista niiden hyödyntämiseen.

Tuoreimmat uutiset alalta ovat kaksijakoisia. Hiljattain isoista henkilöstön vähennystarpeista ovat ilmoittaneet Sodankylän Kevitsan kupari- ja nikkelikaivosta operoiva ruotsalainen Boliden, sekä Talvivaaran monimetallikaivosta pyörittävä Terrafame. Molemmat ovat perustelleet henkilöstövähennyksiä vuoden alussa voimaan tulleella kaivosveron kiristyksellä. Myös muut yhtiöt ovat varoittaneet veronkorotuksen vaikutuksista.

Jalometallien arvon voimakas nousu on samaan aikaan saanut aikaan todellisen buumin niin sanotun Karjalan kultalinjan alueella. Ilomantsissa Pampalon ja Hoskon kultakaivoksia operoiva Endomines suunnittelee palkkaavansa kaivoksiin lähivuosina jopa 600 uutta työntekijää (MT 1.4.).

Karjalan kultalinjan alueelta on tähän mennessä löydetty noin 19 000 kiloa puhdasta kultaa. Endomines uskoo, että tulevina vuosina jalometallia voidaan löytää alueelta jopa 46 000–62 000 kiloa. Suunnitelluilla laajennushankkeilla on luonnollisesti valtava myönteinen merkitys alueen ja koko Pohjois-Karjalan taloudelle.

Kaivosala lobbasi vahvasti veronkorotusta vastaan. Pelätyt työpaikkojen ja verotulojen menetykset ovat ainakin osin käymässä toteen. Kanadalaisen ajatushautomon Fraser Instituten tuoreessa kaivosalan investointihalukkuutta mittaavassa kyselyssä Suomi putosi ykköspaikalta sijalle 11. Veronkorotus oli raju. Yhtiöt kritisoivat ennen kaikkea sitä, että vero perustuu malmin arvoon, eikä toiminnan tulokseen. Kaivosmineraaliveron lisäksi hallitus korotti vuoden vaihteessa kaivostoiminnan sähköveroa.

Osittain kaivosyhtiöiden ongelmia selittää myös markkinatilanne. Sähköautojen valmistajat ovat olleet viime aikoina vaikeuksissa, mikä selittää akkukemikaalien vaimeampaa kysyntää. Jos Iranin sota hyydyttää maailmantalouden, kärsii kaikkien kaivostuotteiden kysyntä. Kultabuumi näyttää kuitenkin jatkuvan. Yleensä kriisit ja epävarmuus vain nostavat kullan arvoa entisestään.

Hallitus joutuu pohtimaan kaivosveron tulevaisuutta kehysriihessään. Veron alentaminen voisi tuoda nopeaa apua työllisyystilanteeseen. Toisaalta jatkuvasti poukkoileva päätöksenteko heikentäisi Suomen mainetta vakaana investointiympäristönä. Valtiontalouden tilanne on karmea. Sen tilkkeeksi tarvitaan myös kaivosveroa. Korotus näyttää kuitenkin olleen liian raju.

Kaivospaikkakunnille vero on tuonut merkittäviä tuloja. Hallitus kuitenkin pienensi kunnille jäävää osuutta verotuotoista merkittävästi. Päätös ei ole perusteltu. Kaivosten haittavaikutukset ovat vahvasti paikallisia. On vähintään kohtuullista, että merkittävä osuus verotuotoista jää hyödyttämään alueita, joilla kaivokset sijaitsevat.

Kaivoshankkeet jättävät ympäristöön pysyvän jäljen. Paikallisesti ne herättävät paljon vastustusta. Iranin sodan käynnistämä öljykriisi vauhdittaa kuitenkin entisestään tarvetta vihreälle siirtymälle. Kaivosteollisuuden tuotteet ovat siirtymän kannalta välttämättömiä. Suomelle ala on edelleen iso mahdollisuus. Verotuksen pitää kuitenkin pyrkiä pitkäjänteisyyteen ja kannustavuuteen.