Metsänhoidon laiminlyönnit tulevat Suomelle kalliiksi

Puutuotteiden kauppa vetää, ja kotimaisista metsistä pitää löytyä puuta korvaamaan Venäjältä tuotu puu. Suomalaisella puulla onkin nyt kysyntää. Kysynnän voi ennakoida jatkuvan hyvänä, koska muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnan seurauksena puusta valmistetuilla tuotteilla korvataan entistä enemmän fossiilisia raaka-aineita.

Metsiemme kasvusta pitäisi huolehtia ja pyrkiä lisäämään kasvua entisestään muun muassa siksi, että Suomen pyrkimys hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä nojaa vahvasti metsien hiilinieluun. Koska hakkuut lisääntyvät Venäjän tuonnin tyrehtyessä, metsien hiilensidonnan arvioidaan heikkenevän. Tämä lisää päästövähennystarvetta muualla.

Metsiin kohdistuvat vaatimukset ovat ristiriitaisia. Puuta pitäisi löytyä enemmän, ja samaan aikaan metsien pitäisi sitoa entistä enemmän ilmakehän hiilidioksidia. Erityisesti tällaisessa tilanteessa Suomessa ei ole varaa laiminlyödä metsien hoitoa. Näin kuitenkin näyttää käyvän, koska nuoren metsän hoitoalat ovat romahtaneet puoleen parissa vuodessa. (MT 22.4.)

Metsäkeskuksen asiantuntijan Yrjö Niskasen mukaan uusia hoitohankkeita tuli käsiteltäväksi vuoden 2020 huhtikuun puoleenväliin mennessä yli 50 000 hehtaaria, tänä vuonna noin 23 000 hehtaaria. Metsien hoito on vähentynyt erityisesti varttuneiden taimikoiden kunnostamisessa.

Hoitotöiden laiminlyönti on erittäin huolestuttavaa, koska hoitorästejä on kertynyt jo aiemmiltakin vuosilta satoja tuhansia hehtaareja. Energiapuun kysyntä lisää kuitenkin nyt sellaisten kohteiden kunnostusta, joista kerätään pienpuuta.

Pienpuun tarve lisääntyykin vauhdilla. Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyn puun määrä kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 noin 22 prosenttia, noin 23,5 miljoonaan kuutioon.

Pienpuun kysynnän lisäys ei auta raivaussahalla hoidettavien taimikoiden tilannetta. Taimikonhoitotyöt ovat kuitenkin edellytys hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuottamiselle. Metsähoitoyhdistys Lakeuden johtajan Pasi Lahden mukaan ensiharvennuksessa ja taimikonhoitotöissä puun hintatasoa merkityksellisempää on, että työt tulevat tehtyä ajoissa. (Lakeuren Lairalla 1/2022)

Niskasen mukaan yksi syy hoitotöiden määrän vähentymiseen on, että metsänomistajat ja puukaupan ammattilaiset kohtaavat kasvokkain entistä harvemmin, koska asioiden hoitaminen digitaalisesti on tehokkaampaa. Taimikonhoitorästien pitkään jatkunut kasvu ja nuorten metsien hoitomäärien romahtaminen eivät kuitenkaan kerro digitaalisen yhteyden­pidon tuloksellisuudesta.

Syynä vähentyneeseen metsänhoitoon voi Niskasen mukaan olla myös se, että työkohteiden markkinointi on jäänyt metsän­hoitoyhdistyksissä vilkkaan puukaupan hoidon varjoon. MTK:n metsäasiantuntijan Lea Jylhän mukaan julkisuudessa käytävä metsäkeskustelu vähentää metsänomistajien aktiivisuutta metsien hoitoon.

Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Arvokasta omaisuutta pitää hoitaa hyvin. Metsäkeskuksen arvion mukaan hoitamattomassa metsässä tuotto on noin kolmanneksen alempi hoidettuun metsään verrattuna. Hoidettu metsä tuottaa hyvän­laatuista raaka-ainetta muun muassa puurakentamiseen.

Panostus metsänhoitoon on kustannus­tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta, mutta se edellyttää oikea-aikaista taimikonhoitoa. On todennäköistä, että hiilensidonnan kompensaatiokauppa tulee jossain vaiheessa kohdistumaan myös suomalaisiin metsiin. Hyvin hoidetun metsän arvo nousee siinä vaiheessa entisestään.