Maaseudun joukkoliikenne turvattava

Vuosi sitten voimaan tulleen joukkoliikennelain arvioitiin supistavan maaseudun linja-autoliikennettä rajusti. Jopa satojen linja-autovuorojen pelättiin loppuvan. Pahiten lakkautusten uskottiin koettelevan Itä-Suomea.

Näin on myös käynyt ja satoja linja-autovuoroja on lopetettu. Linja-autoliiton puheenjohtajan Matti Vainion mukaan lakimuutoksen seurauksena liikenneverkko kaupunkiseutujen ulkopuolella on rapautunut ja on edelleen rapautumassa.

Lakiuudistuksen taustalla oli EU-asetus, jonka mukaan markkinalähtöistä liikennettä ei saa tukea verovaroin. Käytännössä muutos merkitsi sitä, että tuettu ja markkinaehtoinen liikenne eriytyivät. Aikaisemmin yhteiskunnan varoilla tuetuilla lipuilla voi matkustaa sekä markkinaehtoisessa että ostoliikenteessä. Enää se ei ole mahdollista.

Joukkoliikennelain uudistus avasi myös linja-autoliikenteen reitit kilpailulle. Muutos näkyy erityisesti suurten kaupunkien välisessä liikenteessä, koska niin sanotut halpabussiyhtiöt tulivat markkinoille.

Lisääntynyt kilpailu on näkynyt sekä VR:n että linja-autoliikenteen lippujen hinnoissa. Halventuneet liput suurten kaupunkien välisessä liikenteessä eivät kuitenkaan auta haja-asustusalueiden asukkaita. Lipun hinnalla ei ole merkitystä, jos ei linja-auto enää kulje.

Joukkoliikenteen hiipuminen ei ole pelkästään Itä-Suomen ongelma. Keskisuomalainen Kivijärvi putosi kokonaan linja-autoliikenteen ulkopuolella alkukesästä. Samoin on käynyt muun muassa Kannonkoskella, Kinnulassa ja Luhangassa. (MT 31.7.)

Kivijärvinen yrittäjä Leena Pekkarinen ihmettelee poliitikkojen puheita koko maan asuttuna pitämisestä. Hänen mielestään puheilta putoaa pohja, koska linja-autovuorotkin lopetetaan. Pekkarisen mielestä kysymys on ennen kaikkea ihmisten välisestä tasa-arvosta.

EU-asetus ja sen seurauksena muutettu joukkoliikennelaki eivät yksin ole syyllisiä maaseudun joukkoliikenteen hiipumiseen. Linja-autovuoroja on lopetettu jo vuosia. Matkustajamäärät ovat vähentyneet ja samaan aikaan ovat määrärahat joukkoliikenteen tukemiseen supistuneet. Rahaa ei ole riittänyt syrjäseutujen liikenteen turvaamiseen.

Joukkoliikenteen tärkeydestä puhutaan paljon, mutta käytännössä teot ovat pahasti ristiriidassa puheiden kanssa. Muutama vuosi sitten joukkoliikennettä pohtinut työryhmä totesi, että julkisten liikennepalvelujen merkitys maaseudulla kasvaa väestön ikääntyessä. Tästä huolimatta maaseudun joukkoliikenteen on annettu näivettyä.

Julkisen liikenteen merkitystä ja tarvetta lisää väestön ikääntymisen lisäksi se, että kuntaliitosten seurauksena matkat kuntakeskuksiin palvelujen luokse pitenevät entisestään.

Rahoituksen suhteen muutosta parempaan ei ole näköpiirissä, sillä nykyisen hallituksen ohjelmassa joukkoliikennemäärärahojen leikkaaminen jatkuu. Koska lisää rahaa ei ole tulossa, vähenevää rahoitusta on kyettävä käyttämään nykyistä tehokkaammin.

Linja-autoliitto esitti kesäkuussa Rovaniemen liittokokouksessa palvelusetelien käyttöönottamista. Linja-autoliiton toimitusjohtajan Mika Mäkilän mukaan linja-autoyritykset voisivat palvelusetelien käyttöönoton avulla ottaa laajempaa vastuuta maaseutumaisen liikenteen järjestämisestä.

Mäkilä perustelee esitystä sillä, että palvelusetelit toisivat kunnille mahdollisuuden tukea kuntalaisten liikkumista ja korvata näin aiemmin käytössä olleen lipputukijärjestelmän.

Mäkilä muistuttaa, ettei Linja-autoliitto ole esittämässä julkisen rahoituksen lisäämistä, vaan rahan tehokkaampaa käyttöä. Se edellyttää nykyisten rahoitusrakenteiden uudistamista. Voimassa olevan käytännön perusteella julkinen sektori ei voi hyödyntää markkinaehtoisesti toimivaa liikennettä.

Päättäjien on syytä tutkia Linja-autoliiton tarjous tarkasti. Kaikki keinot, joiden avulla maaseudun joukkoliikenne voidaan turvata, pitää ottaa käyttöön.