Presidentin suuta ei voi tukkia

Sauli Niinistö sanoi tunnetusti ennen valintaansa haluavansa olla presidenttinä "kansakunnan unilukkari", keskustelun herättäjä.

Niinistö on lupauksensa pitänyt. Presidentin lempiaiheita ovat vuosien varrella olleet turvallisuuspolitiikka, talous ja suomalaiset arvot. Heinäkuussa nähtiin kuitenkin eriskummallinen episodi, kun tunnetut valtio-oppineet arvostelivat Niinistöä puuttumisesta asioihin, jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Niinistö vastasi arvosteluun MTV:n haastattelussa poikkeuksellisen kovasanaisesti. "Minun suuni yritetään saada tukkoon", hän valitti.

Kommentti oli erikoinen. Ei kukaan voi tukkia presidentin suuta tai estää häntä puhumasta haluamistaan asioista. Yhtä selvää on, että presidenttiä saa ja pitääkin arvostella.

Presidentti Niinistön asema perustuu vahvaan kansansuosioon, jota hän on myös taitavasti vaalinut. Suomalaisten selvän enemmistön mielestä Niinistö ottaa sopivasti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tulos käy ilmi tässä lehdessä julkaistavasta Maaseudun Tulevaisuuden, Hufvudstadsbladetin ja Verkkouutisten heinäkuussa teettämästä kyselystä.

Vain harva suomalainen on sitä mieltä, että Niinistö osallistuu liikaa keskusteluun. Neljännes kansasta haluaisi presidentin ottavan vielä nykyistä enemmän osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tuloksissa näkyy Niinistön poliittinen tausta. Innokkaimpia Niinistön puolustajia ovat perussuomalaisia ja kokoomusta kannattavat. Vasemmiston kannattajat eivät suhtaudu yhtä lämpimästi Niinistön kannanottoihin.

Iäkkäämmät suomalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että Niinistö ottaa kantaa sopivasti. Pienen poikkeuksen tekevät eläkeikää lähestymässä olevat, joista joka kolmas sanoo presidentin osallistuvan liian vähän keskusteluun.

Suuria alueellisia eroja vastaajien näkemyksissä ei ole. Uudellamaalla tosin presidentin katsotaan muuta maata useammin ottavan kantaa sopivasti. Vastaavasti muualla Etelä-Suomessa sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa Niinistön suotaisiin osallistuvan keskusteluun enemmänkin.

Vähiten ansaitsevat tahtoisivat presidentin antavan kuulua itsestään. Mitä enemmän ansioita, sitä sopivammin Niinistön taas katsotaan keskustelevan.

Kyselyn tulokset eivät yllätä. Suomalaiset perinteisesti kannattavat vahvaa presidenttiä ja pitävät luontevana sitä, että presidentti ottaa arvovallallaan kantaa myös asioihin jotka eivät täsmällisesti kuulu presidentin toimivaltuuksien piiriin.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan parin vuoden takaisessa kyselyssä selvä enemmistö kansalaisista halusi laajentaa presidentin valtaoikeuksia nykyisestään. MT:n talvella teettämässä kyselyssä joka neljäs suomalainen jopa kannatti Niinistön valintaa poikkeuslailla ylimääräiselle jatkokaudelle.

Presidentin perustuslain mukainen valta rajoittuu ulkopolitiikkaan ja joihinkin nimityksiin. Arvojohtajana presidentti voi kannanotoillaan kuitenkin vaikuttaa laajasti yhteiskunnallisiin asioihin. Presidentti Niinistö on esimerkiksi voimakkaasti tuominnut Suomessa lisääntyneen vihapuheen. Koronakriisin keskellä hän korosti kansalaisten keskinäisen välittämisen merkitystä.

Niinistö tulee jatkossakin osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Samalla pitää käydä keskustelua presidentin toimivallasta. Onko nykyinen vallanjako hallituksen ja presidentin kesken riittävän selkeä. Pitäisikö presidentin valtaoikeuksia vähentää vai sittenkin lisätä.

Perustuslakia ei pidä muuttaa heppoisin perustein, mutta myös sen on seurattava aikaa ja maailman muutosta.

Niinistön asema perustuu vahvaan kansansuosioon