VR:n uudistus ei saa johtaa sivuraiteille

Liikenneministeri Anne Berneriä (kesk.) voi pitää rohkeana ministerinä. Bernerin johtama ministeriö on hallituskauden aikana esittänyt monta radikaalia uudistusta. Ei ole yllätys, että esitykset ovat saaneet hyvin ristiriitaisen vastaanoton.

Bernerin esittelemä liikennekaari sai vastaansa niin kovaa ja laajaa arvostelua, että hän veti esityksensä pois. Asian on nyt parlamentaarisen työryhmän valmistelussa.

Viime viikolla Berner esitteli suunnitelman raideliikenteen kilpailun lisäämiseksi. Tarkoituksena on, että junien henkilöliikenne avataan asteittain kilpailulle vuoteen 2026 mennessä. Kilpailutus aloitetaan Etelä-Suomen taajamaliikenteessä.

Rahtiliikenteessä kilpailua on jo nyt. Kilpailun avaaminen myös henkilöliikenteessä ei tule yllätyksenä. Raideliikenteen avaamiseen kilpailulle on varauduttu jo vuosia. VR on ollut monien mullistusten kourissa. Esimerkiksi liikenteen hoitaminen ja radoista huolehtiminen ovat olleet jo vuosia eri yhtiöissä.

Esityksen mukaan VR:stä irrotetaan eri yhtiöksi kalusto-, kiinteistö-, ja kunnossapito. Uusien yhtiöiden on tarkoitus tarjota palvelujaan kaikille halukkaille raideliikennetoimijoille. Tällä halutaan turvata, että kilpailua yleensä syntyy, koska kaluston hankkiminen on todella kallista.

Bernerin mukaan kilpailun avaamisen tarkoituksena on parantaa rautatieliikenteen palvelua sekä kasvattaa junaliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Valtiovalta aikoo myös estää niin sanotun kermankuorinnan eikä mitään yksityistetä.

Bernerin lupaukset eivät ole vakuuttaneet kaikkia. Sinänsä kilpailun tuomista raideliikenteeseen ei ole ongelma, mutta VR:n pilkkominen herättää huolta.

VR:n hallintoneuvoston puheenjohtajan, kansanedustaja Ville Tavion (ps.) mielestä hallitus on myymässä VR:n yksityisille yrityksille pilkkahintaan. Tavio arvioi, että uudistuksesta seuraa kermankuorintaa veronmaksajien kustannuksella.

Raideammattilaisten puheenjohtajan Vesa Maurialan mielestä kyseessä on sammon ryöstö, jossa vuosikymmenten aikana kerätty yhtiön omaisuus sosialisoidaan yksityisten yritysten käyttöön.

Pilkkomista vastustava Veturimiesten liitto päätti järjestään poliittisen mielenilmauksen hallitusta vastaan. Jos lakko toteutuu, junat eivät lähde tänään kello 18 jälkeen raiteilleen. Lakon on määrä päättyä huomenna tiistaina kello 24.

Tavallisen asiakkaan näkökulmasta kilpailun lisääntyminen on periaatteessa hyvä asia. Se ei saa kuitenkaan merkitä, että hiljaisimmilla reiteillä liikennöinti loppuu. VR:n aikaisemmin tekemien uudistusten seurauksena moni asema on jäänyt tyhjilleen ja junat ajavat ohi.

VR:n uudistusta verrataan myös linja-autoliikenteen vapauttamiseen ja sen mukanaan tuomiin hyötyihin. On totta, että isojen kaupunkien välisessä liikenteessä kilpailu on lisääntynyt ja matkalippujen hinnat ovat halventuneet. Samalla haja-asutusalueiden linja-autoliikenne on näivettynyt entisestään.

Tavoite lisätä raideliikenteen osuutta matkustajaliikenteessä on perusteltu. Miten se käytännössä onnistuu? Jo nyt vaikuttaa siltä, että raiteilla on ruuhkaa. Lisäksi Liikenneviraston vastuulla olevat raiteet ja valvontalaiteet ovat osin huonossa kunnossa. Jos liikennemääriä halutaan lisätä, pitää väylien rakentamiseen ja kunnossapitoon investoida huomattavasti nykyistä enemmän.

Ongelmista ja riskeistä huolimatta hallituksen esitykseen pitää suhtautua avoimesti. Vaikka maakuntien vastuu raideliikenteessä kasvaa, valtiovallan tehtävä on kuitenkin huolehtia siitä, ettei nykyistä suurempi osa suomalaista ajaudun raideliikenteessä sivuraiteille.