Tiedätkö mitä ruokasi sisältää?

Kotimaisuus ja erityisesti lähiruoka ovat nousevia teemoja ruokakeskustelussa. Tutkimusten ja selvitysten mukaan suomalaiset haluavat syödä kotimaista, luonnonmukaisesti tuotettua lähiruokaa.

Käytännössä asia on hieman toinen. Vaikka kaupan tiskillä vielä kysyttäisiinkin kotimaisuuden perään, unohtuu asia usein ravintoloissa ja pikaruokapaikoissa.

Helsinkiläisen Eerikin Pippurin ravintolapäällikön Esen Dilaverin mukaan vain harvaa asiakasta kiinnostaa ruuan alkuperä. Keskimäärin vain noin joka kymmenes asiakas kysyy raaka-aineiden alkuperää. Dilaverin muistuttaa, että he eivät käytä esimerkiksi kebabeissaan ulkolaista lihaa, koska ei tiedetä mitä esimerkiksi saksalaisessa lihatangossa on. (MT 4.11.)

Kaikkia kebabravintoloita ei lihan alkuperä kiinnosta yhtä paljon. Maaseudun Tulevaisuus kysyi kymmenestä kebabravintolasta lihan alkuperää. Kolmessa ravintolassa ei tiedetty, mistä liha oli kotoisin, kahdessa annettiin virheellistä tietoa ja yhdessä ravintolassa ei tiedetty edes sitä, mitä eläintä liha oli.

Suomalaista kebablihaa valmistavan Beofood Oy:n myyntijohtaja Jukka Ojala arvioi, että ravintoloissa käytettävän kebablihan kaupasta kaksi kolmasosaa on villiä. Suomessa arvioidaan olevan yli tuhat kebabravintolaa eli kysymys on suuresta määrästä. Harmaassa kaupassa liikkuu vuosittain miljoonia kiloja lihaa ja sen rahallinen arvo on yli kymmenen miljoonaa euroa.

Kotimaisuus ei ole korkeassa kurssissa monissa muissakaan niin sanotuissa pikaruokaloissa. Esimerkiksi McDonald´s hankkii pihvilihansa Puolasta ja Saksasta ja broilerit Tanskasta. Subway:n kanat tulevat Thaimaasta ja naudanliha useimmiten Etelä-Afrikasta. Kotimaisille ketjuille kuten Hesburger ja Kotipizza sen sijaan kotimaisuus on raaka-aineissa tärkeää. (MT 30.9.)

Kysymys ei ole pelkästään ruokaturvallisuudesta. On kuitenkin ihmeellistä, että samaan aikaan kun suomalaisille tuottajille ja tuotannolle asetetaan entistä korkeampia kriteereitä, kukaan ei tunnu valvovan pikaruokapaikoissa myytävän lihan alkuperää.

Kuinka on mahdollista, että markkinoilla liikkuu miljoonia kiloja lihavalmisteita, joiden sisällöstä ja alkuperästä ei kenelläkään ole tietoa? Näin siitä huolimatta, että kotimaisiakin vaihtoehtoja on tarjolla.

Kysymys ei ole myöskään pelkästään kotimaisen lähiruuan turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Harmaa talous on selvitysten mukaan todellinen ongelma ravintola-alalla. Raaka-aineiden harmauden lisäksi epäterve ja suorastaan lain vastainen toiminta ulottuu työvoiman käyttöön ja verotukseen.

Hotelli- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi myöntää, että harmaa talous on ravintola-alalle suuri ongelma. On selvää, etteivät velvollisuuteensa täyttävät ravintoloiden pitäjät pysty kilpailemaan harmaan talouden piirissä olevien kanssa.

Lapilla on kuluttajille yksinkertainen ohje, minkä avulla kuluttajat voivat vastustaa harmaata taloutta: Jos joku on liian halpaa ollakseen totta, se ei yleensä ole totta.

Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että kaikki noudattavat Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ravinto ja sen terveellisyys ovat kuitenkin niin tärkeitä asioita, ettei niiden valvomista voi jättää pelkästään muiden tehtäväksi.

On jokaisen kuluttajan edun mukaista varmistaa ainakin se, mitä syö. Vastuuta tässä asiassa ei voi ulkoistaa.