Normien purku halvinta elvytystä

Uuden hallituksen tärkein tehtävä on saada aikaan käännös Suomen talouteen. Vuosikausia jatkunut talouden hiipuminen on syönyt tuotantoa ja työpaikkoja sekä johtanut julkisen talouden vakavaan velkakierteeseen.

Hallitusohjelma tavoittelee sekä uutta kasvua että julkisen talouden tasapainoa monin konstein. Veropäätökset ja menoleikkaukset ovat vielä osittain ehdollisia, koska hallitus odottaa työmarkkinoilta ratkaisuja Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.

Mikäli järjestöt onnistuvat, voidaan yhteiskuntasopimuksella saada huomattava parannus siihen, kuinka suomalainen tuotanto pärjää vientikilpailussa. Nykytilanne on lohduton – muun Euroopan päästyä jo kasvu-uralle, Suomi on jäänyt polkemaan paikalleen.

Monet hallituksen talouspäätökset tulevat tuntumaan tavallisten suomalaisten arjessa. Työmarkkinoilta haettava kilpailukykyloikka vaatii sekin tavallisten ihmisten ponnistelua.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin yksi merkittävä linjaus, joka ei vaadi kansalaisilta uhrauksia, mutta lisää kilpailukykyä ja uusien työpaikkojen syntymistä. Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoo karsia kovalla kädellä turhaa byrokratiaa.

Talouden vauraina vuosina Suomesta on vaivihkaa kehittynyt monipolvisen sääntelyn ja kontrollin luvattu maa. Vaikka pikkutarkalle sääntelylle olisi hyviäkin perusteita, jokin raja on sen kustannuksillakin.

Tarpeeton hallinnointi maksaa valtiolle ja kunnille jatkuvasti kasvavina palkkakuluina. Esimerkiksi EU:n tuore maatalousuudistus lisää peltovalvontojen kuluja jäsenmaasta riippuen 10–20 prosentilla.

Ylisääntelyn suurin kustannus koskee kuitenkin elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä. Tuotanto ja sen kannattavuus kärsivät, jos kallista työaikaa kuluu kohtuuttomasti viranomaisten vaatimusten täyttämiseen.

Pahimmillaan byrokratiataakka estää uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Ei ole harvinaista, että raskaat lupa- tai valvontaprosessit kannustavat ennemmin lopettamaan kuin kasvattamaan yritystoimintaa.

Julkisessa keskustelussa korostuvat suurten tehdashankkeiden tai -laajennusten lupaongelmat. Erityistä huomiota pitää kuitenkin kiinnittää pienten ja aloittavien yritysten normitukseen.

Maaseudun elinkeinojen kannalta avainasemassa on uusi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Normitalkoiden tarve korostuu hänen molempien ministeriöidensä toimialoilla. Elinkeinojen lisäksi pikkutarkka ylhäältä sanelu on ongelma esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii hallitusta aloittamaan normien perkauksen heti (MT 29.5.). Kiirettä korosti MT:lle myös tuore ministeri Tiilikainen perjantaina.

Kiireen lisäksi hallitukselle kannattaa toivotta menestystä tärkeässä hankkeessaan. Hyvä hallinto helpottaa yritysten ja kansalaisten elämää. Se voi parhaimmillaan olla myös tärkeä kilpailukykytekijä.