Ruuantuotannon kriisiin on löydettävä toimivat lääkkeet

Synkät pilvet ruuantuotannon yllä ovat nousseet viimeistään sodan seurauksena kaikkien nähtäville. Kuva: Timo Filpus

Synkät pilvet ruuantuotannon yllä ovat nousseet viimeistään sodan seurauksena kaikkien nähtäville. Tuottajat saavat laajalti ymmärrystä ja sympatiaa, mutta kannattavuus on kevään aikana huonontunut entisestään. Vaikka tuottajahinnat ovat nousseet poikkeuksellisen paljon, kustannukset ovat nousseet nopeammin.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tiistaina julkistaman tilannekatsauksen mukaan tuottajahinnat ovat jäljessä tuotantokustannuksien nousua. Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet huhtikuussa vuoden takaiseen verrattuna 37,4 prosenttia ja tuottajahinnat 26,6 prosenttia sekä ruuan kuluttajahinta toukokuussa 9,0 prosenttia.

Akuuttiin kriisin ei ole löydetty ratkaisua puhumattakaan pitkään jatkuneesta, krooniseksi muodostuneesta ongelmasta.

Kannattavuuskriisi nousi vahvasti esiin MTK:n liittokokouksessa Porissa. Kokouksen avanneen MTK-Satakunnan puheenjohtajan Otso Heikkolan mukaan vaarana on, että ruuan hinnankorotukset sulavat kaupan ja teollisuuden rattaisiin.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajan Eerikki Viljasen mukaan teollisuuden, kaupan ja kuluttajien on turvattava tuottajille oikea tuottajahinta. Hän toivoi, että seuraavalla sukupolvella olisi halutessaan mahdollisuus jatkaa tuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) patisti kauppaa nostamaan ruuan tuottajahintoja. Hintoja on kyllä Kurvisenkin mukaan nostettu mutta liian vähän suhteessa inflaatioon.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi lähettämässään tervehdyksessä, että päättäjiltä odotetaan rohkeutta. Viljelijöiden ja maa- ja metsätalouden edunvalvojien vastuulla on Niinistön mukaan toimivien ratkaisuehdotusten esittäminen. Ratkaisuja ajan haasteisiin on etsittävä yhdessä ja suunta valittava. Niinistön mukaan suunnan on annettava viljelijöille toivoa.

Ruuantuotannon heikko kannattavuus oli esillä myös Maataloustieteen päivillä keskiviikkona. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemen mielestä maatalouspolitiikkaa kohtaan on usein kohtuuttomia toiveita. Hänen mukaansa tuotannon heikkoon kannattavuuteen ja moniin muihin maatalouden kipupisteisiin liittyvät ongelmat ratkeaisivat tehokkaammin toimivilla markkinoilla kuin politiikalla.

Niemen mielestä tuottajien pitää päästä sopimaan yhdessä tuotantomääristä ja hinnoista sekä hyödyntämään tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksia nykyistä paremmin. Hän myös kehottaa tuottajia tiukentamaan otettaan omistamissaan elintarviketaloissa. Kuluttajaviranomaisten puolestaan pitäisi turvata alan yritysten kilpailun tasapuolisuus.

Vaikka maatalouspolitiikasta ei löytyisikään ratkaisua, kohdistuu maa- ja metsätalouteen erityisesti EU:n taholta isot poliittiset riskit. Euroopan tuottajajärjestö Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen sanoi liittokokouksessa, että ilma on sakeanaan aloitteita, joiden yhteisenä tekijänä on maa- ja metsätalouden kustannusten ja hallintorasitteen merkittävä nosto. Samaan aikaan maatalouden tuet alenevat.

Myös komission metsästrategian valmistelu on jäänyt Pesosen mielestä puutteelliseksi eikä se ota huomioon alan onnistumisia. EU:n ilmastotavoitteet ovat hänen mukaansa tehneet lähes mahdottomaksi jatkaa kotimaista turpeeseen perustuvaa energiantuotantoa, kun samaan aikaan unioni ei kykene noudattamaan omia periaatteitaan fossiilisten polttoaineiden tuonnissa.

Ruuantuotannon kriisiin on joka tapauksessa löydettävä nopeasti toimivat lääkkeet, jos halutaan, että kotimaista ruokaa on tarjolla jatkossakin. Tehokkaammat lääkkeet löytyvät useimpien mielestä markkinoilta, mutta toimiakseen markkinat tarvitsevat vahvaa ohjausta oikeaan suuntaa.