Puun määrä Suomen metsissä kasvaa edelleen, mutta luonnonlaki sekään ei ole

Kuva: Timo Filpus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tilaston mukaan hakkuut vähenivät viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna kolmen prosenttia. Vähennys on merkittävä, koska hakkuut vähenivät myös edellisvuonna verrattuna vuoden 2021 hakkuisiin. Viiden edellisen vuoden keskimääräiset hakkuisiin verrattuna laskua oli kaksi prosenttia. Suomalaisten metsien markkinahakkuut olivat yhteensä vähän alle 73 miljoonaa kuutiota.

Lämmityskustannusten kasvun nousu näkyy hakkuissa. Vähennys tuli tukki- ja kuitupuiden hakkuun vähentymisestä, mutta energiapuun hakkuut nousivat ennätyksellisen korkeaksi. Määrä kasvoi viisi prosenttia.

Hakkuiden pelätään vähentävän metsissä olevaa lahopuuta ja sen kautta myös metsien monimuotoisuutta. Merkillepantavaa on, että samaan aikaan kun metsistä korjattiin puuta vajaa 73 miljoonaa kuutiota, metsiin jäi kahdeksan miljoonaa kuutiota hakkuutähteiden runkopuuta sekä kuusi miljoonaa kuutiota luonnollisesti kuollutta runkopuuta eli yhteensä 12 miljoonaa kuutiota.

Ajoittain julkisuudessa käytävän keskustelun perusteella voisi päätellä, että hakkuiden yhteydessä metsistä viedään pois kaikki puuaines. Tämä ei pidä Luken tilastonkaan mukaan paikkaansa. Metsiin jäävien hakkuutähteiden ja luonnollisesti kuolleen runkopuun määrä on suhteellisen suuri. Lahopuun ja lahoamaan jätettävän puun määrä on yli kymmenen prosenttia vuotuisesta kasvusta.

Hakkuiden, metsänhoitotöiden ja kuolleiden puiden vaikutuksesta väheni elävän puuston määrä noin 87 miljoonaa kuutiota. Puuston kokonaistilavuus kasvoi kuitenkin 17 miljoonaa kuutiota, koska metsien vuotuinen kasvu oli viime vuonna noin 104 miljoonaa kuutiota. Karkeasti laskettuna yksi kuutio puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia. Suomen metsiin sitoutui viime vuonna lisää hiilidioksidia 17 miljoonaa tonnia edelliseen vuoteen verrattuna.

Metsien hiilinielun vahvistuminen on hyvä uutinen, mutta jatkossa se ei ole itsestään selvää, vaikka metsien kasvu on vuodesta 1970 lähtien ollut yhtäjaksoisesti hakkuita suurempi. Metsien kasvu on viime vuosina hidastunut muun muassa metsien ikääntymisen takia ja metsätuhot saattavat lisääntyä myös meillä.

Hakkuita vähensi viime vuonna metsä­teollisuuden suhdannetaantuma, joka toivottavasti kääntyy noususuhdanteeksi. Se lisää kotimaisen puun kysyntää, koska ainakaan venäläistä puuta ei ole lähi­tulevaisuudessa tulossa. Lisäksi Itämeren alueella puusta käydään kovaa kisaa.

Hakkuut jakaantuvat epätasaisesti. Monessa maakunnassa hakkuumäärät ylittivät viime vuonna arvioidun suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuumäärän. Suurimmat hakkusäästöt olivat Pohjois- Suomessa, joten metsäteollisuuden investoinnit Pohjois-Suomeen ovat perusteltuja.

Muutaman vuoden perusteella ei kuitenkaan kannata vetää pidemmälle meneviä johtopäätöksiä, koska hakkuumäärät vaihtelevat vuosittain ja metsässä kvartaali on neljännesvuosisata.

Tulevaisuudessa kotimaisen puun kysyntä kasvaa. Kysyntään vastaaminen edellyttää, että metsänhoitotyöt tehdään ajallaan. Apuna siinä on myös uusi metsätalouden kannustinjärjestelmän Metka. Sen kautta valtio tukee tänä vuonna metsänhoitotöitä runsaalla 38 miljoonalla eurolla. Se on valtion kannalta tuottava investointi, koska metsien kasvusta hyötyvät kaikki.

Valtio saa myös yksityismetsien puunmyyntitulosta suurimman potin. Valtio saa arvonlisäveroja hallituksen päätöksen jälkeen 25,5 prosenttia ja sen päälle metsänmyyjiltä pääomatuloveroja 30 tai jopa 34 prosenttia eli yhteensä lähes 60 prosenttia. Lisää verotuloja tulee metsäyhtiöiltä ja muilta ketjun toimijoilta.