Kilpailulakiesitys kaipaa muokkaamista

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on pettynyt kilpailulain uudistamista valmistelleen työryhmän mietintöön. Marttilan mielestä uudistustyöryhmä keskittyy mietinnössä lähinnä pienyrittäjien ja tuottajien aseman heikentämiseen. (MT 19.5.)

Marttila arvostelee muun muassa sitä, ettei mietinnössä puututa lainkaan kaupan ylivertaiseen markkina-asemaan elintarvikeketjussa. Marttilan mielestä ruoka-markkinoille pitää säätää erikoislaki, jolla suojataan elintarvikeketjun heikointa lenkkiä eli maataloustuottajaa. Myös moneen kertaan todetut epäreilut kauppatavat pitää poistaa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien selvitysten mukaan tuottajan kanssa ei aina tehdä kirjallisia sopimuksia lainkaan. Tehdyissä sopimuksissa ei ole sovittu hinnoista, ja sopimuksia muutetaan taannehtivasti.

MTK:n kilpailulakimietintöön antamassa lausunnossa muistutaan, ettei työryhmän mainitsemaa yrittäjänsuojalakia ole sovellettu 20 vuoden aikana kertaakaan elintarvikeketjun ongelmiin.

Yksittäistapauksiin ei voida yrittäjänsuojalakia soveltaa. Tarvittaisiin useita tuottajia, jotka rohkenisivat viedä asiansa markkinatuomioistuimeen. Tuottajat eivät kuitenkaan uskalla valittaa epäkohdista, koska pelkona on, ettei kauppoja sen jälkeen tule.

Tuottajien ja pienten yritysten edunvalvontaa mietinnössä halutaan sen sijaan suitsia lisää. Työryhmä ehdottaa, että toimialayhdistyksille ja MTK:n kaltaisille etujärjestöille rikkeestä tulevaa maksua korotetaan. Rike voi olla esimerkiksi hintasuositusten antaminen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoi tavoitteekseen saada ruokaketjuun nykyistä reilummat pelisäännöt, koska yritykset muuttaa asiaa vapaaehtoisin keinoin eivät ole tuottaneet tulosta. Lepän mukaan keinoja viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi voisivat olla esimerkiksi kilpailulain muuttaminen tai kaupan toimintaa valvova viranomainen. (MT 28.4.)

Kauppa ja elintarviketeollisuus eivät halua lisää säätelyä eikä kaupan toimintaa valvovaa viranomaista. Kaupan ja teollisuuden mielestä alan itsesääntely riittää.

Johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta muistutti MT:n mielipidekirjoituksessaan, että ruokaketjun pelisäännöistä keskustellaan monessa pöydässä, mutta MTK:n tuoli on näissä pöydissä tyhjä (MT 8.5.).

Tammivuoren mielestä alan vuoropuhelu edistää kauppatapojen parantumista joustavasti ja huomattavasti nopeammin kuin sääntely. Kauppatapojen sääntely edellyttäisi Tammivuoren mukaan erittäin yksityiskohtaisia kirjauksia kielletyistä menettelyistä. Riskinä olisi, että lainsäädäntö olisi vanhentunutta jo syntyessään.

Yksi Tammivuoren mainitsema pöytä on Keskuskauppakamarin alaisuudessa toimiva elintarvikeketjun kauppatapalautakunta. MTK oli alussa mukana kauppatapalautakunnassa. MTK kuitenkin erosi siitä, koska järjestön mielestä alan itsesääntely epäonnistui.

Yllätyksenä työryhmän esitys ei tullut. Vuosi sitten jättämässään väliraportissa työryhmä totesi, että kilpailulain tehtävänä on edistää markkinoiden toimivuutta ja kuluttajien etuja eikä suojata yksittäisiä markkinatoimijoita. Työryhmä totesi myös, että osapuolten erilainen neuvotteluvoima saattaa johtaa kohtuuttomiksi koettuihin sopimusehtoihin ja käytöntöihin.

Kilpailulakimietintö kaipaa muokkaamista. Työryhmä tunnisti markkinoiden ongelmat, mutta mietinnössä niitä ei ole huomioitu.

Pelkkä lainsäädäntö ei riitä, vaan lakia pitää myös soveltaa käytännössä. Nykyisen kilpailulain mukaan päivittäistavarakaupan markkinoilla sellaiset yritykset ovat määräävässä asemassa, joiden markkinaosuus päivittäistavarakaupan vähittäismyynnissä Suomessa on vähintään 30 prosenttia.

Miten laki on vaikuttanut kaupan toimintaan suhteessa teollisuuteen ja tuottajiin?