Maatiloilta löytyy investointihaluja

Ruuan tuotannosta käytävässä keskustelussa maataloutta on arvosteltu tehottomuudesta ja rakennemuutoksen hitaudesta. Vähänkään asioita tuntevat tietävät, etteivät väitteet pidä paikkansa. Tuotanto on tehostunut ja rakennemuutos on edelleen todella vauhdikasta.

Maatilojen määrä on vähentynyt nopeasti ja tilakoko kasvanut. Tänä vuonna aktiivitilojen määrä putosi ensimmäistä kertaa alle 50 000:n. Tilojen määrä on vähentynyt kolmen viime vuoden aikana yli kolmella tuhannella. Eniten ovat vähentyneet kotieläintilat.

Monet tuotantoa jatkavat tilat myös investoivat. Katar TNS:n tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan investointihalukkuus on kasvanut kaikissa kotieläintuotantosuunnissa kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna (MT 27.7.).

Investointihalukkuutta on myös kasvinviljelytiloilla. Se näkyi heinäkuun alussa pidetyssä Okra-näyttelyssä. Antti-teollisuuden kaupallisen johtajan Jouni Virranniemen mukaan tilakoon kasvaminen näkyy kuivurikaupassa. (MT 6.7.)

Toisaalta MTK:n kasvinviljely­asiamies Antti Lavonen muistuttaa tässä lehdessä olevassa Yliö-kirjoituksessaan, että tilojen heikko taloustilanne vaikeuttaa tarpeellisia investointeja.

Kasvinviljelytilojen lisäksi myös kotieläintilojen koko kasvaa. Maitotiloista noin puolet lopettaa maidontuotannon vuoteen 2025 mennessä. Maitomäärän ei kuitenkaan uskota vähenevän, koska jäljelle jäävät tilat aikovat laajentaa tuotantoaan.

Tuotantoa jatkavien maidontuottajien usko tulevaisuuteen on vahvistunut. Tuottajilla on nyt huomattavasti aikaisempaa enemmän investointisuunnitelmia ja -halukkuutta.

Luottamuksen vahvistuminen näkyy tutkimuksessa myös siinä, että tuottajien kannattavuusodotukset ovat vahvistuneet. Niistä tuottajista, jota aikovat jatkaa maidontuotantoa vielä vuoden 2025 jälkeen, noin neljännes pitää kannattavuusnäkymiä hyvinä ja lähes puolet tyydyttävinä.

Kantar TNS Agrin toimitusjohtajan Anne Kallisen mukaan maitotilojen investointien toteutuminen on tärkeää myös kotimaisen naudanlihan tuotannolle, koska neljä viidesosaa naudanlihan tuotannosta perustuu lypsykarjan vasikoihin.

Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä on esitetty, että parsinavetat pitäisi kieltää. Käytännössä parsinavettakielto on turha, koska muutos tapahtuu joka tapauksessa. Jos suunnitteilla olevat investoinnit toteutuvat, kasvaa pihattojen osuus navetoista vuoteen 2025 mennessä yli 70 prosenttiin. Silloin lehmistä lähes 90 prosenttia on pihatoissa.

Haapavedellä maitotilaansa laajentavat Kaisa ja Tuukka Laitala perustelevat meneillään olevaan investointiaan muun muassa sillä, että rakennemuutos on niin kova, että lehmämäärän kasvattaminen olisi ollut joka tapauksessa pian edessä. Tuukka Laitalan mielestä investointeihin on parempi ryhtyä nyt, kun työvuosia on vielä paljon edessä.

Laajentamalla halutaan myös alentaa tuotantokustannuksia, koska Laitala ei usko, että maidon hintaa olisi luvassa kovinkaan suuria muutoksia.

Sanonta, että naapuri naapurin asumaan opettaa, vaikuttaa pitävä paikkansa ainakin Pohjois-Pohjanmaalla. Osuuskunta Pohjolan maidon toimitusjohtaja Marko Puhto arvelee, että naapureilta saatu esimerkki lisää uskallusta. Tutkimuksen mukaan myös tilojen välinen yhteistyö kasvaa.

On hyvä, että ruuan tuottajien usko tulevaisuuteen on vahvistunut ja investointihalukkuutta löytyy. Uskoa tarvitaan, jos ruuan omavaraisuus halutaan pitää edes nykyisellä tasolla.

Kaikilla tiloilla ei ole mahdollisuutta eikä haluakaan suuriin investointeihin. Kaikenkokoiset maatilat ovat kuitenkin ruuantuotannon ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä.