Kunnilla turha lausuntokierros

Kunnat jättivät viime torstaina valtiovarainministeriölle lausuntonsa koskien uutta kuntarakennelakia. Määräaikaan mennessä 298 kuntaa antoi lausuntonsa.

Asian sekavuutta kuvastaa se, että kuntarakennelaki on vain osa suurempaa uudistusvyörytystä. Muita samaan aikaan uudistettavia asioita ovat kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki (sote) sekä kuntien tehtävien arviointi.

On tietenkin hyvä, että valtiovalta kuuntelee kuntia näin suuressa uudistushankkeessa. Pelkkä kuunteleminen ei kuitenkaan riitä, vaan pitäisi myös kuulla. Nyt vaikuttaa siltä, että lausuntokierrokset ovat vain arvoton ja turha näytelmä. Ei ole mikään ihme, että kuntapäättäjät ovat turhautuneita.

Vajaa vuosi sitten hallituksen ministeri kiersivät maakunnissa kuuntelemassa kuntien mielipiteitä uudistuksesta. Silloin kunnat toivoivat toista kuulemiskierrosta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä.

Lausuntokierros on nyt ohi, mutta asiantuntijoista koostuva sote-työryhmän ei ole vieläkään jättänyt raporttiaan. Se piti kylläkin jättää vajaa pari viikkoa sitten, mutta ministerit peruivat julkistuksen. Kokoomuslaisen peruspalveluministerin Paula Risikon mielestä sote-alueista voidaan päättää vasta kuntauudistuksen jälkeen.

Hallituksella on kiire saada kuntauudistus ja siihen liittyvät muut uudistukset valmiiksi kuluvan hallituskauden aikana. Kuntien kuulemisen onttous näkyy myös siinä, että hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsittelee kuntien antamia lausuntoja jo puolentoista viikon kuluttua. Kuntarakennelaki on tarkoitus antaa eduskunnalle jo huhtikuussa.

Kiirettä riittää myös kunnissa. Niiden pitää ilmoittaa tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä, keiden kanssa ne aikovat selvittää kuntaliitosta. Ensi vuoden huhtikuun alussa näiden selvitysten ja niistä seuraavien esitysten pitäisi olla valmiina.

Petäjäveden kunnanjohtaja Teppo Sirniö ihmettelee hallituksen kiirettä. Hänen mielestään kuntien kuulemiset ovat jäänee muodollisuudeksi. Sirniö ei ole koskaan nähnyt näin huonoa ja röyhkeää lainvalmistelua. (MT 8.3.)

Kuntien edustajien mielipiteet voidaan tietenkin ohittaa, koska heidän katsotaan puhuvat omassa asiassaan ja omista paikoistaan. Vähintäänkin yhtä kovan tuomion uudistushankkeille antavat kuitenkin myös maan johtavat oikeusoppineet.

Suomen johtaviin valtiosääntöoikeuden ja perustuslain asiantuntijoihin kuuluva Kaarlo Tuori sanoo tässä lehdessä olevassa haastattelussa, että kuntarakennelakiluonnos on ”poliittisesti linjattu toivomuskokoelma”, joka ei edusta hyvää lainsäädäntöä. Hän ihmettelee, miksi maakunnallinen itsehallinto ei hallitukselle kelpaa.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää harmittelee, että päätös sairaanhoitopiirien lopettamisesta tehtiin ennen kuin järkevää sote-rakennetta on selvitettykään. Mäenpään mielestä näin suuri uudistus edellyttää paitsi painavaa asiantuntemusta, myös hyvää poliittista ohjausta. Nyt poliittinen ohjaus on ollut Mäenpään mukaan varsin poukkoilevaa ja harrastelijamaista. (Polemiikki-lehti 8.3.)

Kuntien ja asiantuntijoiden mielipiteistä huolimatta hallitus on luvannut ajaa kuntauudistuksen ja siihen liittyvät muut uudistukset maaliin.

On selvä, että ainakin jonkinlaisen uudistuksen hallitus runnoo kasaan, koska peliin on laitettu koko hallituksen arvovalta ja uskottavuus. Niiden hintana maksettava täydellinen kaaos ja sekaannus kuntakentällä on suhteettoman kova hinta.