Parhaat käytännöt säästävät rahaa

Päättymässä oleva vaalikausi on hukattu erilaisten selvitysten tekemiseen ja lukuisiin lausuntokierroksiin. Valmista ei kuitenkaan ole tullut, vaan suuret tavoitteet ovat kaatuneet toinen toisensa perään.

Uudistusten valmistelun heikosta tasosta kertoo, että sekä kuntauudistus että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen (sote) kaatuivat perustuslaillisiin ongelmiin. On ihmeellistä, että uudistuksia ajettiin jääräpäisesti eteenpäin, vaikka ongelma oli tiedossa.

Sote-uudistuksen tarpeellisuudesta puolueet ovat yksimielisiä. Kaatuneen uudistusesityksen valmistelussa olivatkin loppumetreillä mukana kaikki eduskuntapuolueet.

On selvä, että rakenteellisia uudistuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tarvitaan, koska palvelujen kustannusten nousua on pakko tavalla tai toisella hillitä. Uudistus on merkittävä sekä julkisen talouden että suomalaisten palvelujen turvaamisen kannalta.

Kannatustutkimusten kärjessä olevan keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän tavoitteena on, että sote-uudistusta jatketaan vaalien jälkeen 19 alueen ja parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Kaatuneen esityksen demokratiaongelmat Sipilä ratkaisisi kuntavaalien yhteydessä järjestettävillä, Ruotsin mallin mukaisilla maakuntavaaleilla. (MT 27.3.)

Tulevan hallituksen on otettava oppia tehdyistä virheistä. Esimerkiksi kuntia ei pidä enää rasittaa ylimääräisillä ja kiireellisillä lausuntopyynnöillä.

Lausuntoja voi pyytää vasta sitten, kun esitykset ovat valmiita ja lainmukaisia. Valmistelussa pitää kuunnella myös kuntatason asiantuntemusta.  

Rakenteiden myllääminen ei kuitenkaan ole ainoa keino säästää sosiaali- ja terveysmenoissa. Sitran teettämän selvityksen mukaan sote-palveluissa olisi mahdollista säästää jo nyt ilman hallintoremonttiakin yli miljardi euroa eli 4,8 prosenttia. (MT 10.4.)

Vaikka Sitrankin mukaan rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, niin säästämisessä on kysymys oikeasta johtamisesta. Asioita pitää tehdä eri tavalla kuin aikaisemmin.

Säästöjä syntyisi, jos kaikki kunnat tuottaisivat sote-palvelunsa edes maan keskiarvon mukaisin kustannuksin. Selvityksen mukaan säästöt ovat saavutettavissa, jos järjestelmästä tehdään läpinäkyvä ja ohjattava, ja jos johtajat ja päättäjät uskaltavat tarttua ruoriin.

Periaatteessa kysymys on siitä, että kunnissa ja kuntayhtymissä otetaan parhaat käytännöt yhteiseen käyttöön. Lisäksi johtamisen ja päätösten tekemisen pitää pohjautua oikeaan tietoon.

Suurimmat säästökohteet Sitran selvityksessä löytyvät erikoissairaanhoidosta ja vanhusten hoivasta ja hoidosta. Vaikka kuntia on kehotettu vähentämään vanhusten laitoshoitoa, niin selvityksen mukaan laitoshoidon purkaminen ei aina tuo säästöjä, koska palveluasuminen on kallista.

Sosiaali- ja terveyspalveluja voitaisiin tehostaa myös hyödyntämällä tietotekniikkaa nykyistä tehokkaammin.

Ministeri Antti Tanskasen johtama kasvutyöryhmä esitti vuonna 2009 muun muassa, että kuntien, valtion ja terveydenhuollon tietotekniikka pitäisi uusia kokonaan. Työryhmän mukaan ongelma on, että tieto on palasina ympäri maata ja siirtyy huonosti organisaatiosta toiseen.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta haki vuonna 2010 oppia Virosta. Valiokunta totesi tuolloin, että Suomen julkinen sektori on jäänyt tietoyhteiskunnan rakentamisessa jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.

Tulevaa sote-uudistusta tehtäessä pitää muistaa, ettei ole ratkaisevaa, millainen hallintomalli on, vaan kuinka tehokkaasti se toimii. Sitran selvitys osoittaa, että parhaat käytännöt eivät ole sidottu hallintomalliin.