Hallituksella ei ole varaa valtataisteluun

Hallituspuolueet kokivat kuntavaaleissa kovia. Kaikki ne menettivät kannatustaan edellisiin kuntavaaleihin verrattuna.

Kokoomuksen kärsimää tappiota lieventää, että se säilytti asemansa suurimpana kuntapuolueena. Puolue saa kiittää vaalituloksesta erityisesti Helsingin vaaliasetelmaa, jossa vihreät ja kokoomus kisasivat pormestarin paikasta. Kokoomuksen Jan Vapaavuori sai hyvitystä puheenjohtajavaalitappiolleen ja keräsi lähes 30 000 ääntä.

Vastakkainasettelu toimi hyvin myös äänestysinnon herättelijänä. Äänestysaktiivisuus kasvoi Helsingin vaalipiirissä jopa neljä prosenttiyksikköä (IL 10.4.).

Keskustan kuntavaalitulos oli huonoin vuosikymmeniin, ja perussuomalaiset putosi jaetulle viidennen sijalle vasemmistoliiton kanssa.

Vaalien kiistaton voittaja on vihreät. Myös muiden oppositiopuolueiden kannatus kasvoi lukuun ottamatta SDP:tä. Vaalitulos oli kova pettymys erityisesti SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle.

Vaikka kuntavaaleissa valitaan päättäjät kuntiin, heijastuu vaalitulos myös valtakunnan politiikkaan. Vaalien voittajat korostavat, että kuntavaalit olivat nimenomaan äänestys hallituksen politiikasta. Tappion kärsineet puolestaan korostavat kuntavaalien paikallisuutta ja sitä, että eduskunnan voimasuhteet ovat ennallaan.

Kuntavaalit osoittivat, että Suomi on jakaantunut poliittisesti suuriin kaupunkeihin ja muihin. Toivottavasti vaalitulos ei kuitenkaan lisää alueellista vastakkainasettelua. Siihen Suomella ei ole varaa.

Kuntavaalien tulos lisää painetta hallituksen suuntaan. Vaaleista lisää pontta saaneet oppositiopuolueet pitävät huolen, että hallituksen taival tulee olemaan kivikkoinen.

Lisää painetta tulee myös hallituksen sisältä, vaikka Suomen talous kasvaa, kuluttajien luottamus on noussut ja työllisyyskehitys on positiivinen.

Kokoomus haastoi keskustan kuntavaalien alla sote-uudistuksen viime metreillä. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) esitti maaliskuun lopussa suurille kaupungeille oikeutta tuottaa siirtymävaiheessa sote-palveluita maakuntien sijaan. Risikon esityksen jälkeen kuuden suurimman kaupungin kokoomusvaikuttajat esittivät vetoomuksen suurimpien kaupunkien aseman turvaamiseksi sote-uudistuksessa.

Keskustassa ei katsottu hyvällä suurten kaupunkien erivapauksia. Puolue esitti vastavetona, että sote-palvelujen valinnanvapautta lykättäisiin.

Vaikka nokittelu liittyisi vain kuntavaaleihin, on se uusi särö hallitusyhteistyölle.

Tämän kuun lopulla pidettävässä puoliväliriihessä mitataan hallituksen toimintakyky. Hallituksen sisäinen luottamus ei ole nyt paras mahdollinen, vaikka Suomen talous kasvaa, kuluttajien luottamus on noussut ja työllisyyskehitys on myönteinen.

Hallituksen pitäisi riihessä pystyä linjaamaan muun muassa siitä, miten suuret uudistukset viedään maaliin. Hallituksen tulevaisuuden kannalta riihestä pitää tulla konkreettisia tuloksia.

Vaikka hallitus selviäisi puoliväliriihestä puhtain paidoin, on kesällä edessä perussuomalaisten uuden puheenjohtajan valinta. Valinta on periaatteessa perussuomalaisten oma asia, mutta se heijastuu tavalla tai toisella myös hallitusyhteistyöhön. Puolueen heikko kuntavaalimenestys saattaa vaikuttaa hallituksen sisäisen ilmapiirin lisäksi puheenjohtajavalintaan.

Millään hallituspuolueella ei ole varaa irtiottoihin, vaikka ensi tammikuussa edessä ovat maakunta- ja presidentinvaalit. Vaalikamppailua ei pidä käydä hallituksen toimintakyvyn kustannuksella.

Edellisen vaalikauden lopun kaltaiseen kaaokseen ei saa sortua. Hallituspuolueiden on pidettävä pää kylmänä ja keskityttävä työhönsä.