Levähdystauko ennen kevätkiireitä

Maatiloilla valmistaudutaan vuoden kiireisimpään aikaan. Parin viikon kuluttua alkavat toukotyöt. Ennen kevättöiden alkamista pääsiäinen pyhineen tarjoaa hyvän hetken hengähtää ja kerätä voimia.

Vaikka pääsiäisen ajankohta vaihtelee, on kyseessä vahvasti kevään ja valon juhla.

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja merkittävin. Pääsiäiseen liittyy myös pakanallisia perinteitä, jotka vaihtelevat eri puolilla Suomea. Osassa maata lapset kiertävät noidiksi pukeutuneina virpomassa palmusunnuntaina. Länsi-Suomessa virpominen ajoittuu pääsiäislauantaiksi. Pääsiäislauantaina Pohjanmaalla palavat myös pääsiäisvalkeat. Niiden avulla pyritään karkottamaan noidat ja pahat henget.

Pakanallisten ja kristillisten perinteet sekoittuvat kiirastorstain vietossa. Vanhan suomalaisen perinteen mukaan kiirastorstaina karkotettiin pihapiiristä pahoja henkiä meluamalla ja savustamalla. Kristillisen perinteen mukaan Jeesus vietti kiirastorstaina viimeistä ateriaa opetuslastensa kanssa.

Pääsiäiseen liittyy vahva ruokaperinne. Laskiaisesta alkanut paastonaika päättyy pääsiäislauantaihin. Mämmi, kanamunat, pasha ja lammas ovat perinteisiä pääsiäisruokia. Lampaanlihan vuosittaisesta kulutuksesta lähes puolet syödään pääsiäisenä.

Pääsisäisen alla käydään vuosittain keskustelua siitä, riittävätkö kanamunat. Tänä vuonna vaikuttaa siltä, että munia riittää kaikille. Dava Foodsin myyntijohtaja Ilkka Tirkkonen arvioi, että kaikkia munalaatuja löytyy pääsiäispyhien yli (MT 10.4.). Munien lisääntynyt kysyntä ei kuitenkaan ole näkynyt tuottajahinnoissa.

Kristillisen pääsiäisen vietossa ja sitä edeltävässä piinaviikossa yhdistyvät kärsimys ja ilo. Pitkänperjantain kärsimykset vaihtuvat pääsiäissunnuntaina ylösnousemisen iloon.

Myös viljelijöiden tuntemukset ovat kevään korvalla kaksijakoiset. Vaikka viime vuodet ovat olleet maatilille taloudellisesti tiukkaa aikaa, antaa kevään edistyminen uutta uskoa ja toivoa paremmasta. Kuivuvat pellot odottavat kohta muokkaajaansa ja kylväjäänsä.

Iloa uuden kasvukauden käynnistymisestä himmentää monilla maatiloilla huoli tulevaisuudesta. Lisääntyneet taloudelliset ongelmat, kasvanut työtaakkaa ja epävarmuus tulevaisuudesta koettelevat viljelijöiden fyysistä ja henkistä jaksamista.

Meidän jokaisen fyysiset ja henkiset voimavaramme ovat rajalliset. Ongelmien kasaantuessa saattaa edessä olla umpikuja, josta on vaikea omin voimin päästä ulos. Ongelmien kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksi, sillä monenlaista apua on tarjolla. Erilaisten hankkeiden lisäksi maaseudun tukihenkilöverkosta löytyy keskusteluapua.

Apua ongelmiin voi hakea myös viime vuonna käynnistyneen Välitä viljelijästä -projektin ja maakunnallisten hyvinvointihankkeiden kautta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Välitä viljelijästä -projekti on osoittautunut tarpeelliseksi. Orpon mielestä on hyvin tärkeää, että viljelijöiden kynnystä puhua ongelmistaan ja ottaa apua vastaan on saatu madallutettua. (MT 12.4.)

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jalmari Heikkonen korostaa levosta huolehtimisen tärkeyttä. Hänen mukaansa koneista pidetään kyllä huolta, mutta kuvitellaan, että omat voimavarat ovat ehtymättömät. Heikkonen muistuttaa, että yrityksen menestyminen on kiinni siitä, miten yrittäjä jaksaa. (MT 29.3.)

Työssäjaksamisessa auttavat myönteiset kokemukset. Maaseudun Tulevaisuuden tekemän kyselyn mukaan maatilan töissä parasta ovat toukotyöt. Pian niitä päästään tekemään.