Venäjän WTO-sopimus Suomelle merkittävä

Venäjä ja Maailman kauppajärjestö WTO pääsivät viime viikolla vihdoin sopuun ehdoista, joilla Venäjästä tulee kauppajärjestön jäsen. Hankkeelle kertyi mittaa 18 vuotta. Jäsenyys astuu voimaan ensi kesäkuun puolivälissä, mikäli tekninen hyväksyntä muissa jäsenmaissa sujuu yllätyksittä.

WTO-jäsenyydellään Venäjä ottaa merkittävän askelen kohti kaupan kansainvälisten sääntöjen monenkeskistä sopimista. Se on suuri muutos maan nykyiseen kauppapolitiikkaan, jossa kumppanit ovat saaneet tottua nopeisiin, yksipuolisena ilmoituksena tulleisiin muutoksiin.

Jäsenyys kauppajärjestössä lisää ennen kaikkea toiminnan vakautta ja ennustettavuutta Venäjän kauppakumppaneille. Tämä lienee seikka, josta Venäjä itse hyötyy eniten; kaupan sääntöjen selkiytyminen madaltaa huomattavasti ulkomaisten investointien kynnystä Venäjälle.

Vielä suurempi vaikutus saatetaan nähdä siinä, kuinka Venäjältä paenneet pääomat jatkossa käyttäytyvät. Jos ne palaavat takaisin tukemaan tuotannollisia investointeja, voi itänaapurista löytyä jatkossa raaka-aineiden ja energian lisäksi muitakin vientituotteita.

Venäjän WTO-jäsenyys on kauppapoliittisesti maailmankin mitassa merkittävä. Kuitenkin sillä, mitä Venäjällä tapahtuu, on aina ollut oma erityismerkityksensä Suomelle.

Uuden Venäjän aikana taloudelliset siteet Suomen ja Venäjän välillä ovat vahvistuneet nopeasti. Venäjän energialla – öljyllä, maakaasulla ja ydinsähköllä – on keskeinen osansa Suomen energiahuollossa. Venäjästä ja etenkin Pietarin alueesta on puolestaan tullut monelle suomalaisyritykselle kasvava vienti- ja investointikohde.

Venäjän jäsenyys WTO:ssa tulee olemaan piristys myös Suomen taloudelle. Taantumaan ajautuvassa Euroopassa Suomen sijainti suuren ja kasvavan talouden kyljessä voi pelastaa paljon.

Suomalainen ruokateollisuus on jo saavuttanut merkittävää jalansijaa sekä tuotannossa että viennissä Venäjälle. Elintarviketullien pieneneminen ja teknisten kaupan esteiden poistuminen jatkavat tätä kehitystä.

Myös Venäjän muutama vuosi sitten määräämät puun vientitullit alenevat tuntuvasti. Lehtipuun vientitullit laskevat neljännekseen ja havupuun tullit puoleen nykytasostaan.

On mahdotonta arvioida puun tuonnin todennäköisen kasvun kaikkia vaikutuksia suomalaiseen metsätalouteen. Joka tapauksessa tullien ja vahvan euron yhdistelmä on jo ehtinyt tehdä rumaa jälkeä Suomen metsäteollisuudessa.

Teollisuudelle puutullien normalisoituminen tuo varmuutta raaka-aineen saantiin, mikä voi edesauttaa tuotantolaitosten pysymistä Suomessa. Metsänomistajan näkökulmasta puun kasvava tuonti edustaa taas kasvavaa kilpailua, jonka aiemmat piirteet eivät aina ole olleet terveitä – saati tervetulleita.

Vaikka Venäjän WTO-jäsenyyden voi odottaa hyödyttävän maan itsensä lisäksi Suomea ja muita EU-maita, se tuskin ratkaisee kaikkia kaupankäynnin ongelmia. Venäjä haluaa tehdä jälleen paluun tunnustetuksi suurvallaksi, mikä ohjaa sen toimintaa myös WTO:ssa.

WTO ei suinkaan ole kiistaton yhteisö, jossa jokainen jäsen pyyteettömästi edistäisi yhteistä etua. Pikemminkin Venäjä – kuten muutkin jäsenmaat ja niiden ryhmittymät – näkee WTO:n yhdeksi työkaluksi omassa kaupallisessa edunvalvonnassaan.

Myös WTO:ssa Venäjä tulee tuomaan oman tahtonsa esille ujostelematta. Jäsenyys kuitenkin velvoittaa Venäjää aiempaa vahvemmin etsimään koettuihin ristiriitoihin yhteisön sopimukset täyttäviä ratkaisuja.

Kauppasopimusten lisäksi Venäjän kansainväliseen toimintaan vaikuttaa maan sisäpoliittinen kehitys. Kritiikistä huolimatta se vaikuttaa ainakin ennustettavalta. Venäjällä tulevan presidentin nimi tiedetään varmemmin kuin Suomessa – USA:sta puhumattakaan.