Sipilä linjasi kuntakampanjan

Keskustan uusi puheenjohtaja Juha Sipilä on nostamassa syksyn kuntavaalien keskeiseksi teemaksi hallituspuolueiden ajaman kuntauudistuksen. ”Vaaliuurnilla punnitaan päätöstä hajautetun ja keskitetyn yhteiskunnan välillä”, Sipilä toteaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (MT 20.7.).

Ratkaisu ei ole yllättävä. Kevät keskustalla kului puheenjohtajaa valitessa, ja sen aikana ehti jo yleiseksi ihmettelyn aiheeksi, miksei perinteinen kuntapuolue saa oikein otetta hallituksen kiisteltyyn kuntamalliin.

Kuntauudistus onkin kelpo aihe kuntavaalien valtakunnalliseen keskusteluun. Se sopii sekä hallitus- että oppositiopuolueille.

Myös kunnissa haetaan tuntumaa uudistukseen – jos ei muuten, niin pakon edessä – koska tuleviin lakiuudistuksiin kuntien on joka tapauksessa sopeuduttava.

Se, että keskusta ei kevään aikana saanut näkyvää roolia kuntakeskustelussa johtui ehkä lähinnä siitä, ettei suuri yleisö tiennyt, ketä kuunnella.

Väistymisestään kertoneella puheenjohtajalla Mari Kiviniemellä sekä neljällä puheenjohtajaehdokkaalla linja oli varmasti selvä ja pitkälle yhtenevä. Linjalta puuttui kuitenkin puheenjohtajan aseman tuoma täysi painoarvo.

Puheenjohtajan valinta kesäkuussa korjasi keskustalta tämän ongelman. Valta ja vastuu puhua puolueen suulla on nyt Juha Sipilällä. Siihen liittyvät myös paineet näyttää suuntaa ja saada puolueväki liikkeelle.

Sipilän nousu keskustan johtoon oli poikkeuksellinen. Harvoin politiikan ulkopuolelta tuleva henkilö voi ensimmäisen kauden kansanedustajana saada tällaisen luottamuksen.

Sipilä ei ole räiskyvä persoona, vaan antaa itsestään pikemminkin hillityn vaikutelman. Jotakin menestyneestä yrittäjästä ja yritysjohtajasta kertonee myös se, että hänet valittiin heti tuoreeltaan eduskuntaryhmänsä johtajistoon.

Keskustaväki oppi nopeasti tuntemaan Sipilän niin, että uskalsi valita tämän johtoonsa. On varmaa, että uuden keskustajohtajan ajatukset tulevat lähikuukausina tutuiksi muillekin kansalaisille.

MT:n haastattelussa Juha Sipilä liputtaa hajautetun yhteiskunnan puolesta keskittämistä vastaan ja luottaa kasvavan biotalouden mahdollisuuksiin. Hän haluaa lopun kehitykselle, jonka seurauksena ruokapulasta kärsivässä maailmassa nuoret eivät uskalla jatkaa vanhempiensa työtä viljelijöinä.

Lisäksi Sipilä vierastaa suomalaisten vastakkainasettelua ja haluaa kaikkien alueiden voimavarat käyttöön.

Linjaukset kuulostavat perinteisen keskustalaisilta. Politiikkaan aiemmin tulleista yritysjohtajista Sipilä poikkeaakin siinä, ettei hän pääasianaan tuputa yrityselämän oppeja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Uutena johtajana Sipilään kohdistuvat keskustassa kovat odotukset: Ikävät muistot vaalirahakohuista, vaalitappiosta ja sisäisistä ristiriidoista pitäisi pyyhkiä pois sekä johtaa puolue uuteen kukoistukseen.

Kuten vaalitappioiden jälkeen helposti käy, myös keskusta on viime vuoden eduskuntavaalien romahduksen jälkeen kärsinyt sisäisistä riidoista. Juha Sipilällä voi olla hyvät edellytykset sitoa kaupunkien ja maaseudun keskustaväki yhteisiin tavoitteisiin.

Menestyneenä teknologiayrittäjänä hänen on kenties edeltäjiään helpompi ottaa esille myös maaseudun ja sen elinkeinojen asioita – puheita ei heti leimata siltarumpupolitikoinniksi.

Sipilän keskustan linja alkaa vähitellen hahmottua. Puolueessa ja myös sen ulkopuolella jännitetään, kuinka Sipilä koitoksissaan pärjää.

Keskustassa kannattaa asiassa ottaa oppia poliittisista kilpailijoistaan. Kokoomus antoi aikanaan nuorelle johtajalleen Jyrki Kataiselle tiiviin tuen, joka auttoi koko puolueen menestykseen. SDP:ssä Jutta Urpilaiselle oli alussa tuen puuttuessa käydä köpelösti.