Deflaatio uhkaa näivettää Euroopan

Euroalueella on pitkään tuskailtu euron liian korkeaa arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Heikkoon taloustilanteeseen suhteutettuna liian vahva valuutta on ollut erityisen haitallinen viennistä riippuville maille kuten Suomelle.

Viime aikoina euron arvo suhteessa dollariin on heikentynyt. Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Markus Lahtisen mielestä paperin ja kartongin viejät hyötyvät tilanteesta (MT 9.1.).

Dollarin ja euron suhde ei ole kuitenkaan ainoa viennin kannattavuuteen vaikuttava asia, koska myös muiden valuuttojen kurssit ovat liikkeessä. Sahatavarassa tilannetta vaikeuttaa, että ruplan ja Ruotsin kruunun heikentyminen suhteessa euroon on parantanut venäläisten ja ruotsalaisten sahojen kilpailukykyä suomalaisiin verrattuna.

Uutta pontta Euroopan talouskasvulle antaa Yhdysvaltojen talouskasvun lisäksi myös öljyn hinnan raju putoaminen. Raakaöljyn hinta on pudonnut vuoden aikana alle puoleen. Öljyn tynnyrihinta käväisi viime viikolla jo alle 50 dollarissa, kun viime vuoden alkupuolella tynnyrihinta oli noin 115 dollaria.

Euron ja öljyn halpeneminen ovat hyviä asioita, mutta näyttää siltä, etteivät ne riitä vauhdittamaan euroalueen talouskasvua riittävästi. Hidas talouskasvu on erityisesti Suomen ongelma.

Euroopan keskuspankki EKP on osaltaan yrittänyt saada talouteen vauhtia laskemalla lainojen viitekoron lähelle nollaa ja lupaamalla pankeille niin paljon rahaa kun ne haluavat. Keskuspankkitalletusten korko on laskettu negatiiviseksi.

Vähänkään normaalissa taloustilanteessa näillä toimilla pitäisi inflaation lähteä liikkeelle. Näin ei ole nyt tapahtunut, vaan euroalue vajosi joulukuussa deflaatioon eli kuluttajahinnat laskivat.

Vaikka joulukuisen deflaation suurimpana syynä on öljyn raju halpeneminen, kertoo kehitys vakavista ongelmista. Hintojen lasku vähentää kysyntää, koska kuluttajat odottavat hintojen laskevan edelleen. Deflaatiokierteen katkaiseminen olisi vaikeaa.

Suomen liittyessä euroon asiantuntijat muistuttivat, että devalvaatioiden aika on ohi eikä kilpailukykyä enää voida valuuttakurssia muuttamalla palauttaa. Käytännössä EKP tekee nyt kaikkensa, että euro devalvoituisi edelleen ja parantaisi euroalueen kilpailukykyä.

Kysynnän lisäämiseksi EKP suunnittelee käynnistävänsä kiistellyn valtiolainojen osto-ohjelman. Valtiolainoja on tarkoitus ostaa tuhannella miljardilla eurolla. Kysynnän tukemisen lisäksi massiivinen setelirahoitus vauhdittaisi euron heikkenemistä ja inflaatiota.

Valtionlainojen ostaminen saattaa johtaa siihen, että vaikeuksissa olevat euromaat eivät toteuta tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Jos näin käy, ongelmat kasaantuvat tulevaisuuteen entistäkin suurempina.

Euron devalvoituminen on vientiteollisuudelle hyvä asia. Siitä ei kuitenkaan ole hyötyä, jos kilpailukykyä ei ole eikä myöskään vietävää. Suurimman hyödyn euron halpenemisesta korjaa Saksa, jonka kilpailukyky on jo valmiiksi Euroopan vahvin.

Poikkeuksellisen alhainen korkotaso ja EKP:n tähänastiset elvytystoimet eivät ole saaneet talouskasvua liikkeelle. Näyttää siltä, että deflaation torjumiseksi tarvitaan nyt erittäin järeitä toimia. Niitä tarvitaan EKP:n lisäksi niin Euroopan komissiolta kuin jäsenmailtakin.

Investoinnit ja kysyntä on saatava kasvuun. Muuten Euroopalla on edessä deflaatiokierre ja näivettyminen.