Asiantuntijatkin voivat olla väärässä

Valtiovarainministeriössä on perinteisesti ollut virkamiehiä, jotka eivät pidä kynttiläänsä vakan alla, vaan sanovat suoraan mielipiteensä. Näin ovat tehneet muun muassa Erkki Virtanen ja Raimo Sailas.

Samoilla linjoilla tuntuu olevan valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri, hallintopolitiikan johtaja sekä sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg.

Nergin mielestä sote-uudistukselle on olemassa laaja tuki, mutta vain eduskunnassa on kupla. Eduskunta on uudistuksessa jämähtänyt paikoilleen, kun muu Suomi haluaisi mennä eteenpäin. (MT 25.7.)

Nergiä mietityttää, minkälainen poliittinen järjestelmä pystyy viemään näin historiallisen uudistuksen läpi. Hän muistuttaa, ettei Suomi kehity, jos isot uudistukset aloitetaan joka neljäs vuosi alusta. Tarvitaan pitäjänteistä, yli hallituskausien kestävää kehitystä.

Maakunnissa valmiudet sote-uudistukseen ovat korkealla, mutta ilman eduskunnan päätöksiä uudistus ei etene.

Uudistus on törmännyt vuosikymmenen aikana monta kertaa eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Kesäkuun alussa perustuslakivaliokunta näytti uudistukselle varovaista vihreää valoa, vaikka korjattavaa hallituksen esityksessä löytyi edelleen.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa uudistuksen käsittely on takkuillut pahasti. Valiokunta ei saanutkaan mietintöään valmiiksi ennen eduskunnan kesälomia. Tästä syystä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti, että sote-uudistus siirtyy vuodella eteenpäin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta saa kyllä mietintönsä tehtyä, mutta hän ei usko, että sote-uudistus etenee eduskunnan äänestykseen. Kiuru arvioi, että uudistus pysähtyy taas perustuslakivaliokuntaan. (Uutissuomalainen 26.7.)

Hallituksen esitys ei Nerginkään mielestä ole optimaalinen. Parempi vaihtoehto olisi hänen mielestään ollut 12 tai jopa viisi maakuntaa. Nerg epäilee, etteivät pienemmät maakunnat selviä tehtävistään ilman yhteistyötä. Hän muistuttaa kuitenkin poliittisista realiteeteista. Jos maakuntien määrä olisi ollut uudistuksen rakentamisvaiheessa pienempi, huuto olisi ollut vielä hirveämpi. Uudistusta viedään nyt eteenpäin 18 maakunnan mallilla.

Nerg arvioi, että maakuntien määrä tulee vähenemään joko kriisimenettelyn kautta tai heikoimpien maakuntien vapaaehtoisen yhteistyön kautta.

Nerg osasi todennäköisesti odottaa, että maakuntien määrällä spekuloiminen nostattaa metelin. Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Timo Korhosen (kesk.) mielestä maakuntien määrällä spekuloiminen on tässä vaiheessa turhaa. Hänen mielestään maakuntapäättäjistä on kiinni, miten maakunnat onnistuvat tavoitteissaan. (Suomenmaa 25.7.)

Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksia ovat matkan varrella arvostelleet ankarasti sekä oppositiopuolueet että monet asiantuntijat. Kritiikkiä on tullut myös hallituksen – erityisesti kokoomuksen – sisältä.

Uudistuksilla tehdään kovaa politiikkaa, mutta on sellainenkin mahdollisuus, että asiantuntijat voivat olla väärässä.

Jyväskylän yliopiston talousprofessorin Roope Uusitalon johtaman talouspolitiikan arviointineuvoston mielestä hallitus ei ole osannut tehdä juuri mitään oikein. Vielä puoli vuotta sitten neuvosto arvioi, ettei hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteudu. Käytännössä se on jo toteutunut. Myös ekonomistit ovat erehtyneet talouskasvuennusteissaan.

Sote- ja maakuntauudistusten kohdalla on nyt tärkeintä, että ne saadaan liikkeelle. Seuraavien hallitusten tehtävänä on katsoa, millaisia korjauksia uudistuksiin tarvitaan. Kunnissa ja maakunnissa on eduskunnan päätöksiä odotettu jo kaksi vaalikautta.

Maakunnille pitää antaa mahdollisuus näyttää, kykenevätkö ne hoitamaan velvoitteensa.