Emmanuel Macron pyrkii täyttämään EU:n valtatyhjiön

Ranska aloitti vuoden alussa puoli vuotta kestävän Euroopan unionin puheenjohtajuuden. Se alkaa vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa. Maailmanpolitiikka on kiristynyt ja EU:n vahvan keulahahmon, Saksan pitkäaikaisen liittokanslerin Angela Merkelin väistyminen on jättänyt EU:hun valtatyhjiön.

Ranskan presidentillä Emmanuel Macronilla on kova into ottaa Merkelin paikka merkittävimpänä eurooppalaisena johtajana.

Maaseudun Tulevaisuuden kolumnisti, toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö tunteen Ranskan ja EU:n politiikan hyvin vuosikymmenten kokemuksella. Hänen mielestään Macron on EU:n puheenjohtajamaan presidenttinä saanut hartaasti odottamansa tehtävän puoleksi vuodeksi, mikäli hän vain onnistuu pysymään vallassa huhtikuussa pidettävien presidentinvaalien jälkeen (MT 17.12.). Petäistö ennakoi vaaleista tulevan jännittävät.

EU:n eteenpäinmenoon on aina tarvittu Saksan ja Ranskan yhteistyötä. Sen merkitys on korostunut entisestään sen jälkeen kun Britannia erosi EU:sta. Yhteistyö ei ole aina ollut helppoa, mutta Saksan liittokanslerina aloittaneen Olaf Scholzin johtaman hallituksen ohjelman perusteella yhteistyö näyttää Petäistön mukaan pitkän suvantokauden jälkeen taas mahdolliselta.

Yhteistyön tiivistämisen mahdollisuutta lisää, että Saksan hallitusohjelmassa mainitaan Ranskan ja Saksan välisen yhteistyön merkittävyys. Se antanee uutta pohjaa Macronin Eurooppa-missiolle.

Macron esitti joulukuussa Ranskan EU-puheenjohtajuuden kunnianhimoisen ohjelman sekä kaukonäköiset kaavailut unionin tulevaisuudesta. Hän seuraa Petäistön mukaan EU:n viimeisimmän ”isän” Jacques Delorsin ohjenuoraa: EU on kuin polkupyörä: sitä on poljettava koko ajan, ettei se kaadu.

Macron ehdotti ohjelmassaan muun muassa Schengenin vapaan liikkuvuuden sopimuksen muuttamista, EU:n ulkorajojen vahvistamista, EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ja muutoksia Maastrichtin sopimuksen kolmen prosentin budjettivajekattoon.

Tulevaisuudessa EU:lla on Macronin vision mukaan niin vahva asema maailmapolitiikassa, ettei se ole muiden armoilla. Sitä varten pitäisi aloittaa pohjan luominen yhteiselle puolustuspolitiikalle. Vahvan EU:n arvoihin kuuluu edelleen myös demokratian perusarvot ihmisoikeuksista, toimivasta oikeuslaitoksesta ja vapaasta mediasta.

Macron ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden perjantaina. Von der Leyenin mielestä Euroopan unioni on nyt herkässä tilanteessa. Tilanteen aiheuttaa hänen mielestään muun muassa koronapandemia, ilmastonmuutos, taloustilanne ja hybridihyökkäykset. Hän painotti EU:n yhteisen puolustusstrategian tärkeyttä.

Venäjä näyttää sotilaallista voimaansa Ukrainan rajalla, vaatii muilta turvallisuustakuita, lämmittelee vanhoja etupiirihaaveita Euroopassa ja lähettää sotilaitaan rauhoittamaan tilannetta Kazakstanissa. EU:n kannalta on nöyryyttävää, että Venäjä haluaa neuvotella Yhdysvaltojen kanssa Euroopan tulevaisuudesta ja Natosta EU:n yli.

Von der Leyen ja Macron sanoivat perjantaina, että EU:n täytyy olla osa ratkaisua, kun turvallisuuspoliittiset neuvottelut Venäjän ja Yhdysvaltain välillä alkavat Genevessä ensi viikolla. On selvä, että EU:lla pitäisi olla oma paikka päätöksentekijöiden pöydässä.

Macron tiivisti joulukuussa Ranskan puheenjohtajuuskauden tavoitteet: "Euroopan pitää olla vahva ja täysin suvereeni oman kohtalonsa herra". Tähän liittyy puolustuspolitiikan lisäksi muun muassa energia- ja talouspolitiikat sekä ruokaturva. Niissä kaikissa on paljon parantamista. Presidentti Sauli Niinistö on useaan kertaa todennut EU:n tilanteesta, että tehdäkseen hyvää, pitää itse olla vahva.

Ranskan puheenjohtajakaudelle on syytä toivoa menestystä.

Macronin visiossa EU:lla on niin vahva asema maailmapolitiikassa, ettei se ole muiden armoilla.