Itsenäinen Suomi voi juhlia ylpeänä

Huomenna tiistaina juhlimme jälleen maamme itsenäisyyttä. Ilmassa on jo suuremman juhlan tuntua, sillä ensi vuonna itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta.

Sata vuotta sitten Suomi oli köyhä kehitysmaa. Vain vuosisadassa olemme nousseet maailman kärkeen lähes kaikissa asioissa, joilla itsenäisten valtioiden menestystä arvotetaan.

Itsenäisyyden keskeisin tunnusmerkki on, että saamme Suomessa päättää omista asioistamme. Tilastokeskus keräsi viime viikolla nipun kansainvälisiä vertailuja, jotka kertovat, mitä olemme itsenäisen päätöksenteon tuloksena saavuttaneet.

Poiminta vertailujen otsikoista on komeaa luettavaa:

Suomi on maailman vakain valtio. Suomi on maailman turvallisin maa. Suomessa on maailman paras hallinto. Suomessa on maailman vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomessa on maailman riippumattomin oikeuslaitos.

Suomessa on maailman toiseksi vähiten korruptiota. Suomessa on maailman paras lehdistönvapaus. Suomi on maailman viidenneksi onnellisin maa. Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. Suomen peruskoulutus on maailman parasta.

Itsenäistä Suomea voi siis juhlia ylpeänä. Vaikka tilastot eivät asiaa paljasta, suomalaiset lienevät kuitenkin kansakunta, joka vähiten tuulettaa menestystään.

Jos maailma olisi jääkiekkopeli, Suomi tekisi hattutempun ensimmäisellä minuutilla ja luistelisi sitten yrmeänä vaihtoon. Muiden kehut Suomi kiistäisi paikkansapitämättöminä.

Itsekriittisyys voikin olla tärkeä selittäjä Suomen nopealle kehitykselle ja menestykselle kansakuntien joukossa. Ehkä se on myös paras tae sille, että menestymme myös jatkossa.

Itsekriittisyyden vähenemisestä ei tarvitse olla huolissaan. 2000-luvun poliittisessa keskustelussa korostuu, kuinka edellinen hallitus epäonnistui täysin, ja kuinka nykyinen hallitus tekee kaiken vielä huonommin.

Itsenäisyyspäivä on kuitenkin sopiva päivä katsoa ympärilleen ja todeta, ettei kaikki ole aivan huonosti mennytkään.

Vaikka itsenäinen Suomi menestyy, on menestys ja itsenäisyys ansaittava joka päivä. Itsenäisyyttä mittaavat tällä hetkellä nopeat ja yllättävät muutokset maailman taloudessa ja politiikassa. Niillä on Suomelle sekä sisäisiä että ulkoisia vaikutuksia.

Talouden muutokset heijastuvat suomalaisten arkeen. Niiden takia kaikilla Suomessa ei mene hyvin. Työttömyys ja syrjäytyminen uhkaavat jakaa kansaa ja murentaa sen yhteenkuuluvuutta. On politiikan keskeisiä kysymyksiä huolehtia sekä kansalaisten että maan eri osien tasa-arvoisesta osallisuudesta Suomeen ja suomalaisuuteen.

Maailman politiikkaa leimaavat tällä hetkellä Venäjän ja lännen kiristyneet suhteet. Tilanne on merkittävä myös Suomen itsenäisyyden kannalta.

Kasvava jännittyneisyys näkyy Euroopan maissa varautumisena – puolustuksensa alas ajaneet maat rakentavat sitä nyt takaisin. Uskottavan puolustuksen merkityksestä muistuttaa tässä lehdessä myös puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Itsenäisen maan puolustuskykyyn kuuluu myös valmius torjua erilaiset ulkoiset vaikutusyritykset. Niiden uhka on nyt Suomessakin todellinen ja valitettavan ajankohtainen.

Itsenäisyyden puolustaminen ei ole ollut aina helppoa. Kalleimman hinnan itsenäisyydestä maksoivat sotiin joutuneet ikäluokat. Itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa elossa enää noin 17 500 rintamalla palvellutta suomalaista – miestä ja naista.

Sotiemme veteraaneista nuorimmatkin alkavat olla 90-vuotiaita. Vaikeuksissaankin vauraan kansan on huolehdittava, ettei veteraanien vanhuutensa päivinä tarvitse kokea puutetta tarvitsemastaan huolenpidosta.