EU samaa markkinaa

Suomalainen maatalousala ja suuret ruokayritykset ovat vuosikaudet kinanneet kilpailuviranomaisten kanssa Suomen ruokamarkkinoiden olemuksesta.

Viranomainen on tulkinnut markkinat kansallisiksi. Tuottajapuoli näkee EU:n yhteismarkkinoiden vapaan kilpailun koskevan myös Suomen ruokamarkkinoita.

Käytännössä kiista on koskenut tapauksia, joissa joko ruuanjalostukseen tai maataloustuotteiden tarjontaan olisi fuusioiden tai yrityskauppojen seurauksena syntynyt toimija, joka vastaa valtaosasta kotimaista tuotantoa. Erityistarkkailussa ovat olleet liha- ja maitoala.

Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ekonomistin Hanna Karikallion tuore raportti kertoo, että ainakin lihamarkkinat ovat EU:n alueella yhdentyneet nopeasti.

Raportin perusteella kilpailu takaa, että hintamuutokset siirtyvät nopeasti jäsenmaiden välillä. Markkinoita ohjaa erityisesti sianliha, jonka hinnan vaihtelut heijastuvat myös naudan hintaan.

PTT:n tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen toteaakin tässä lehdessä, että Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulkinta Suomesta "relevanttina markkina-alueena" näyttää ajastaan jälkeen jääneeltä.

Kysymys on tärkeä suomalaiselle ruoka-alalle. Eurooppalaiset toimijat kasvattavat nopeasti sekä kokoaan että tehokkuuttaan. Paine voi käydä suomalaiselle tuotannolle kohtalokkaaksi, ellei ala voi omalla rakennekehityksellään kilpailuun vastata.

Kilpailulakien ja -viranomaisten tehtävä on varmistaa, että markkinat toimivat tehokkaasti ja niiden pelisääntöjä noudatetaan. Pienten toimijoiden näkökulmasta on keskeistä, etteivät suuret käytä markkinavaltaansa väärin.

Markkinavalvojien on kuitenkin laajennettava katsantokantaansa kotimaasta EU:n yhteismarkkinoille.

Kilpailulain tulkinnat eivät saa pudottaa suomalaisia yrityksiä pois eurooppalaisesta pelistä. Myös yhteismarkkinoilla voi olla epäkohtia, joihin viranomaisen olisi syytä puuttua.