D-lääkettä eurolle

Euron vaikeudet ovat laskeneet sen kurssin alimmilleen kahteen vuoteen. Suhteessa Suomen tärkeimpään vientikaupan valuuttaan dollariin euro on heikentynyt vuodessa 15 prosenttia.

Euron alamäki – kun se pysyy kohtuudessa – ei ole huono asia. Halpa euro parantaa koko euroalueen kilpailukykyä. Erityisesti se on omiaan piristämään Suomen viennin varaan rakentuvaa kansantaloutta.

Markka-aikana viennin ja kilpailukyvyn ongelmia totuttiin hoitamaan devalvaatioilla eli alentamalla markan arvoa. Euron aikana valuuttakurssipolitiikka ei enää kuulu keinovalikoimaan, mutta euron halpeneminen ajaa nyt käytännössä samaa asiaa. D-lääke tulee lisäksi Suomen kannalta sopivaan aikaan.

On silti huomioitava, että halpa euro lisää viennin kilpailukykyä vain euroalueen ulkopuolelle. Onneksi Suomi on tässä suurimpia, ellei peräti suurin hyötyjä EU:ssa.

Samalla euroalueen ulkopuolelta tuotavat tuotteet ja raaka-aineet kallistuvat. Esimerkiksi öljyn osalta tämä nostaa sekä kotitalouksien että yritysten kustannuksia.

Joka tapauksessa edullinen euro helpottaa Suomen vientiä ja parantaa tuonnin kanssa kilpailevan kotimaisen tuotannon asemaa. Molemmat ovat hyvää lääkettä siihen vakavaan tautiin, jonka oireena tuonnin arvo on noussut ohi maamme vientitulojen.

Euron halpeneminen kertoo markkinoiden luottamuspulasta Euroopan kilpailukykyyn. Talouden painopisteen siirtyminen Kaukoidän kasvaviin talouksiin mittaa tätä luottamusta tiukasti jatkossakin.

Myös erot euromaiden välillä kasvavat. Vahvat, kilpailukykyiset vientitaloudet kuten Saksa ja Suomi pärjäävät. Esimerkiksi Kreikan, jonka vienti on olematonta, ongelmat vain syvenevät.