Jätevesiasetus -taas

Kuuluisa jätevesiasetus astuu kokonaisuudessaan voimaan vuonna 2016. Tuolloin kaikissa maaseudun kiinteistöissä pitäisi olla jätevesien käsittelyjärjestelmä.

Useimmissa sellainen onkin. Esimerkiksi vanhat rintamiestalot on yleensä varustettu sakokaivolla, josta kiintoaine viedään määräajoin pois. Vanhojen järjestelmien toimivuudessa on eroja, mutta useimmat niistä toimivat hyvin ennallaan tai pienillä parannuksilla jatkossakin.

Jätevesiasetus herätti aikoinaan poliittisen mylläkän, jolla oli vaikutuksia jopa eduskuntavaalien tulokseen. Mittavasta keskustelusta huolimatta harvalla asukkaalla on tietoa siitä, pitääkö kaivoremonttiin ryhtyä vai ei.

Tietoa ei tunnu olevan muuallakaan. Tämän lehden haastattelemat (MT 23.6.) elykeskusten edustajat toteavat, etteivät aina pysty edes vastaamaan kyselyihin. Elyissä ei aina ole tietoja tai edes arvioita alueen jätevesiremonteista.

Valvontavastuu on kunnilla, mutta kuntien edustajat eivät jouda juoksemaan mittaamassa päästöjä jokaisen putken päästä. Sellaisessa ei olisi mitään järkeä.

On kuitenkin hyvä, että elykeskukset ja kunnat järjestävät asiassa neuvontaa. Kalliita puhdistamoita ei välttämättä tarvita, vaan yleensä asiat tulevat kuntoon pikkuparannuksilla.

Jätevesiremontti vaatii myös toimenpideluvan. Jos tiedossa on iso remontti, pitää lupa hakea. Tässäkin asiassa kannattaisi soveltajien pitää järki päässä.

Kun useimmissa tapauksissa pienet parannukset riittävät, ei luulisi olevan tarpeen, että jokaiseen pikkuasiaan pitää käyttää viranomaisen kallista työaikaa.