Veronalennus ei enää auta
Hintojen nousu murentaa parhaillaan suomalaisten elintasoa vauhdilla, jota ei ole vuosikymmeniin nähty. Kun keskuspankit sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa yrittävät vastata haasteeseen, seurauksena on korkojen nousu. Tämä hyydyttää kotitalouksien, maatilojen ja muiden yritysten talousnäkymiä entisestään.
Edessä ovat katastrofin ainekset. Kuva: Jaana Kankaanpää20.6.202207:40
Jos inflaatio valuu palkankorotuksiin, pahin on vasta edessä. Hintojen nousu kiihtyy ja korot nousevat entisestään. Samalla talouskasvu hidastuu, työllisyys heikkenee ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky rapistuu. Säästäjienkin rahat ovat vaarassa.
Suomen voi tässä tilanteessa pelastaa oikeastaan vain se, että myös muualla Euroopassa tilanne on yhtä huono.
Ongelmana on, että työmarkkinoita ei enää johda kukaan. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto päätti irtautua kokonaisratkaisuista, suomalaiselta sopimiseen perustuvalta järjestelmältä poistui merkittävä työkalu. Työnantaja- ja ammattiliittojen tai yritysten voimin tästä sotkusta ei enää selvitä.
Myös hallitukselle tilanne on painajaismainen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on perustellusti esittänyt uutta kilpailukykysopimusta, jolla koko kansan hallitsematon köyhtyminen estettäisiin (MT 13.6.). Vastaanotto palkansaajaliitoissa oli aluksi jyrkän kielteinen, mutta sävyjäkin alkoi viikolla erottua.
Muun muassa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala (sd.) on suhtautunut kilpailukyvyn turvaamiseen rakentavasti ja vakavasti (MT 17.6.). Vanhala myös huomautti, etteivät esille nostetut veronalennukset enää auta. Julkisen sektorin vientialoja kovempi sopimus on vienyt niiltä pohjan.
Vanhala on oikeassa. Kun valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) pohtii mahdollisuuksia alentaa veroja, mitä me suomalaiset siitä saisimme? Palkkamaltin ostaminen saattaa olla jo lopullisestikin myöhäistä.
Edessä ovat katastrofin ainekset. Ilman hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä ponnistusta Suomi ei tulevasta kriisistä kunnialla selviä. Myös Elinkeinoelämän keskusliittoa tarvitaan yhteiseen pöytään jo sen jäsenyritysten edun vuoksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
