EKP:n koronlasku ei yksin enää riitä

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto kokoontuu huomenna päättämään muun muassa ohjauskoron tasosta. Paineet ohjauskoron laskuun ovat kovat, vaikka korko on jo nyt ennätyksellisen alhainen 0,25 prosenttia.

Korkojen laskuvaatimusta perustellaan euroalueen edelleen kituvalla talouskasvulla. Korkojen alentamisen seurauksena myös liian vahvana pidetyn euron arvon uskotaan laskevan. Alenevasta euron kurssista toivotaan apua vientiteollisuudelle.

EKP:n tärkein ja periaatteessa ainoa tehtävä on huolehtia hintavakaudesta eli ohjauskorkoa ja rahan määrää säätelemällä pitää euroalueen inflaatio noin kahdessa prosentissa. Tässä tehtävässä EKP ei ole onnistunut, koska inflaatio on ollut jo pitkää 0,5 prosentin tuntumassa.

Alhaisesta inflaatiosta ja hitaasta talouskasvusta aiheutuu pelko, että euroalue vajoaa deflaatioon. Deflaatiotilanteessa rahan arvo nousee ja hinnat laskevat. Tilanteesta seuraa, että ihmiset odottavat hintojen laskevan edelleen ja kysyntä laskee entisestään.

Nykyiselläänkin lähes olemattoman ohjauskoron laskeminen ei enää yksin riitä, vaan EKP:ltä odotetaan myös muita toimia. EKP:n ennakoidaan laskevan jo nyt nollassa olevien pankkien keskuspankkitalletusten koron negatiiviseksi.

Korkojen laskulla pyrittäisiin siihen, että pankit lainaisivat rahaa nykyistä enemmän yrityksille ja kuluttajille, joilla on erityisesti kriisimaissa ollut vaikeuksia saada lainaa. EKP:n ennakoidaan myös lisäävän pitkäaikaista ja edullista luotonantoa pankeille sillä ehdolla, että ne lainaavat rahat yrityksille.

Korkojen laskeminen ja rahan lisääminen markkinoille sopii erityisen hyvin vaikeuksissa oleville euromaille kuten esimerkiksi Suomelle. Euron arvon alentuminen olisi Suomen kannalta erityisen tärkeää, koska Suomen viennistä suuntautuu noin 70 prosenttia euroalueen ulkopuolelle.

Yksiselitteistä ei koronlasku kuitenkaan ole, koska euroalueen sisällä talouskasvuerot ovat suuret. Esimerkiksi Saksan kannalta korkojen lasku ja euron halventuminen eivät ole ajankohtaisia. Maan vienti vetää ja kauppatase on vahvasti ylijäämäinen. Ennakoidut EKP:n toimet saattaisivat johtaa Saksan talouden ylikuumenemiseen.

Vaikka euron halpeneminen tukee vientiä, niin samalla se nostaa euroalueen ulkopuolelta tuotavien tavaroiden hintaa. Esimerkiksi Suomeen tuodaan ulkopuolelta paljon energiaa.

Suomen kannalta EKP:n toimet olisivat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Suomen talouden ongelmat eivät ratkea pelkästään EKP:n avulla, vaan tarvitaan omiakin tekoja.

Euroopan komission kuukausi sitten julkistaman ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna euromaista toiseksi heikointa. Heikompaa talouskasvua ennakoidaan vain Kyprokselle.

Suomen talouskasvun putoaminen euromaiden häntäpäähän on vakava viesti pääministerin vaihdosta seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Suomi ei pääse hyötymään euron mahdollisesta heikkenemisestä, ellei vientiteollisuus investoi ja ole iskussa. Nyt näin ei ole.

Kilpailukykyä tarvitaan myös euromaiden kanssa käytävässä kilpailussa.

Hallitus on päättänyt myydä omaisuutta lähes kahdella miljardilla eurolla. Suurin osa rahoista on tarkoitus käyttää velan lyhentämiseen.

Rahat pitäisi kuitenkin käyttää kasvua tukeviin investointeihin ja yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Ilman uusia tuotannollisia investointeja edessä on talouden ja hyvinvointivaltion hiipuminen.