Jäsenten ääntä pitää kuunnella

Kuluva vuosi on YK:n Kansainvälinen osuustoimintavuosi. Tämä näkyi muun YK:n kestävän kehityksen Rio+20 -konferenssin loppuasiakirjassa, jossa osuustoiminnan rooli niin maatalouden kuin yhteiskunnallisen kehityksen edistäjänä tunnustettiin.

Osuuskuntien merkitys maailmanlaajuisen yhteiskunnallisena toimijana näkyy muun muassa siinä, että osuuskunnan jäseniä on maailmassa kolme kertaa enemmän kuin pörssiosakkeiden omistajia.

Suomi on osuustoiminnan kärkimaita maailmassa. Suomessa oli viime vuoden lopussa osuuskuntia yhteensä runsaat 4 500. Osuustoiminta-lehden julkaiseman vuosikirjan seurannassa niistä oli vajaa kymmenen prosenttia eli 397 osuuskuntaa.

Osuuskuntien taloudellisesta merkityksestä kertoo se, että seuratuissa osuuskunnissa oli viime vuoden lopussa jäseniä 7,1 miljoonaa ja näiden yritysten liikevaihto oli yhteensä 31,5 miljardia euroa.

Osuuskunta yritysmuotona koetaan kuitenkin pitkästä – yli satavuotisesta– ja vahvasta historiastaan huolimatta edelleen jonkinlaisena kummajaisena.

Osuuskunnalla ei ole kasvollista omistajayrittäjää, sellaista keulakuvaa, jota esiteltäisiin talouslehdissä ja matrikkeleissa. Osuuskunnassa yrittäjyys jakautuu jäsenille. He päättävät yrityksensä liiketoiminnasta, jakavat sen tuotot ja kantavat myös taloudelliset riskit.

Osuustoiminta Suomessa on vertaansa vailla oleva menestystarina – taloudellisesti huippuvuosiensa Nokiaakin merkittävämpi. Osuustoiminnalla köyhä kansa on luonut muun muassa kaupan, rahoituksen, vakuutuksen ja teollisen jalostuksen aloille liiketoimintaa, joka työllistää kotimaassa yli 100 000 ihmistä ja edustaa usein alansa johtavia yrityksiä.

Osuustoiminta-lehden vuotuisessa vertailussa osuustoiminnan lippulaiva löytyi viime vuonna tuottajaosuuskuntien joukosta. Maidontuottajien omistama meijerijätti Valio kasvoi edelleen ja paransi samalla kannattavuuttaan.

Valio on mainio esimerkki osuustoiminnan pitkäjänteisyydestä tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Se näyttää kantavan omistajilleen jatkuvasti hedelmää korkean arvonlisän menestystuotteina ja niiden myötä korkeana tilityskykynä maidon tuottajahintaan.

Muilla suurilla tuottajaosuuskunnilla ja niiden omistamilla osakeyhtiöillä ei mennyt yhtä hyvin. OT-lehden analyysin mukaan Atria, HK Scan, Munakunta ja Metsä Group saivat vain välttävän arvosanan suorituksistaan.

Tuottajilla siis riittää edelleen miettimistä omistamansa jalostuksen ja sen markkina-aseman kehittämisessä. Myös toimintamallit on käytävä läpi varmistaen, että ne palvelevat tuottajien osuustoiminnalleen asettamia tavoitteita.

Suurimmat tuottajaosuuskunnan ovat niin sanottuja hybridiosuuskuntia. Ne toimivat osakeyhtiöinä, jotka hankkivat osan pääomistaan pörssistä. Valio Oy tekee tässä suhteessa poikkeuksen, koska se kokonaan osuuskuntien omistuksessa.

Myös osuuskuntamuotoisissa yrityksissä päätöksistä vastaavat omistajat eli jäsenet. Varsinkin suurissa osuuskunnissa tämä jäsenen merkitys omistajana voi helposti hämärtyä tai jopa unohtua.

Suomalaisosuuskuntia ja viljelijöitä käsittävän tutkimuksen yhtenä tekijänä ollut Li Feng kehotti osuustoimintatutkijoiden seminaarissa kesällä Helsingissä osuuskuntien johtoa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota jäsenistön mielipiteisiin ja myös reagoimaan niihin.