Turkisala jakoi hyvää

Turkisalan huippuvuosi 2013 nosti sen myös veronmaksajien raskaaseen sarjaan. Pellervon taloustutkimuksen mukaan alan yhteiskunnalle tuottamat verotulot ylsivät viime vuonna noin 90 miljoonaan euroon (MT 21.11.).

Veronmaksajina turkisalan taakse jäivät muun muassa suuryritykset Nordea ja ABB. Turkisten ansiosta Suomen talouden rattaisiin virtasi nettovientituloja lähes 500 miljoonaa euroa.

Vuosikausia laatuun panostanut ja maailman markkinoilla pärjäävä turkisala ei saa Suomessa ansaitsemaansa huomiota. Tiedotusvälineet huomioivat yleensä paljon näkyvämmin eläinaktivistien tempaukset alaa vastaan.

Turkistarhaus toki jakaa mielipiteitä. Siksi se on otollinen kohde järjestöille, joiden perimmäinen tavoite ei ole kieltää vain turkistuotantoa, vaan kotieläintuotanto kokonaisuudessaan.

Viime viikolla turkisvastaisen kampanjansa eduskuntavaaleja silmällä pitäen polkaisi käyntiin Eläinsuojeluliitto Animalia. Suomen toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, demokratiaa ja sananvapautta kuvaa hyvin se, että myös turkisala rahoittaa veroillaan Animalian kampanjaa.

Toimiva yhteiskunta tarvitsee verorahoja. Valtion ja kuntien talouksia seuraavat tietävät, ettei tämä rahantarve ole ainakaan vähenemässä.

Kuten muutkin tuotannonalat, myös turkistuotanto jakaa verojen ja työpaikkojen muodossa hyvää kaikille suomalaisille. Lisäksi tarhauksella on valtaisa merkitys monien yksittäisten kuntien taloudelle.

Tuotannolliset toimialat törmäävät Suomessa liian usein ankeaan ilmapiiriin – syytöksiin, epäilyihin ja suoranaiseen vastustukseen. Yhteisen hyvän nimissä ne ansaitsisivat pikemminkin kannustusta.